
Siirtokuntien perustaminen pienemmälle sisarplaneetallemme on ollut aktiivisen tieteellisen tutkimuksen kohteena jo vuosikymmeniä. Amerikan avaruustutkimusjärjestön NASA:n tähtäimessä on tehdä miehitetty avaruuslento Marsiin 2030-luvun alkupuolella1. Rakettiyhtiö Space X:n omistaja Elon Musk tavoittelee miehitettyä Mars-lentoa jo kuuden vuoden päähän.
Kuten arvata saattaa, toiselle planeetalle muuttaminen ei ole helppo juttu. On lukemattomia teknisiä ja sosiaalisia asioita, joita planeettojen välisessä matkustamisessa ja uuden planeetan asuttamisessa on otettava huomioon. Vaikka Mars-lennot saattavat tuntua vielä kaukaiselta asialta maapallon arjessa, vaikuttaa Marsiin liittyvä tutkimus jo meidän jokapäiväiseen elämäämme maapallolla.
Ihmiselämä maapallolla pakkautuu yhä pienempään tilaan
Neljä vuotta sitten jo yli puolet maapallon ihmisistä asui kaupungeissa ja ennusteiden mukaan planeettamme kaupungistuminen jatkuu yhä2. Ihmisten pakkautuessa pienempään pinta-alaan, myös yksilön on sopeuduttava niukempaan elintilaan. Viime vuoden kesäkuussa huonekalujätti IKEA tiedotti aloittaneensa yhteistyön NASA:n ja Lundin yliopiston kanssa3. Yhteistyöprojektissa kartoitetaan käytännössä sitä, mitä kaikkea on huomioitava kolmen vuoden avaruusmatkassa.
IKEA on tiedotteensa mukaan kiinnostunut siitä, mikä luo avaruusmatkailuun kodikkuutta ja kuinka tätä tietoa voidaan soveltaa maapallon arjen parantamiseen. Yksi avaruuselämän haasteista on niukkuus. Vähenevien luonnonvarojen ja tiivistyvän elintilan maailmassa tämä on tärkeä näkökanta myös maapallolla eläville ihmisille.
Ensi vuoden aikana IKEA:n tarkoituksena on lanseerata ”The curious collection on Space” –mallisto, joka on suunniteltu NASA:n kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. Mars innostaa IKEA:n lisäksi muitakin suunnittelijoita ja esimerkiksi viime vuonna suunnittelija Thomas Missé julkaisi vain 500 grammaa painavan, hyvin tiiviiseen tilaan pinoutuvan Mars-tuolin.

Pelastaako vesiviljely maapallon ruuan tuotannon?
Materiaalin – ruuan tai teknologian – kuljettaminen avaruudessa on kallista. Tämä on yksi syy, miksi toisella planeetalla sijaitseva siirtokunta tarvitsee menestyäkseen paikallista ruuantuotantoa. Ruuan tuotannon mahdollistaminen avaruuslennoilla, Kuussa ja Marsissa on yksi pitkäaikaisista tutkimusaiheista esimerkiksi NASA:lla. Nämä tutkimukset saattavat hyödyttää myös ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden parissa kamppailevaa maapalloa4.
Ensimmäisiä avaruudessa kasvatettuja salaatteja päästiin maistamaan kansainvälisellä avaruusasemalla vuonna 20155. NASA:n tutkimusten ja havaintojen mukaan tuoreiden vihannesten kasvattaminen avaruudessa lisää avaruusruuan ravinteikkuutta, mutta vaikuttaa myös positiivisesti astronauttien mieleen ja viihtyvyyteen6.
Voiko saman odottaa olevan kehityssuunta myös yhä kaupungistuvassa Maassa? Onko kerrostalojen kellareissa pyörävarastojen vieressä kohta talon oma “kasvimaa”, jossa asukkaat voivat rentoutua kasveja hoitamalla ja samalla tuottaa itselleen todellista lähiruokaa?
Avaruusaluksissa kasvien kasvattaminen onnistuu vesiviljelyllä, eli ilman maa-ainesta. Samaa teknologiaa käytetään enemmissä määrin myös maapallolla. Esimerkkinä tästä on Suomen Pyhäsalmessa sijaitseva Euroopan syvin kaivos. Kaivoksessa on meneillään kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa lähivuosina suljettavan kaivoksen jatkokäyttöä esimerkiksi ympärivuotisessa kasvintuotannossa7.
Maanpinnan alaisia viljelytöitä tehdään tällä hetkellä esimerkiksi myös Lontoossa, jossa kaupungin ruuan tuotantoon hyödynnetään pitkään hylättyinä olleita toisen maailmansodan aikaisia tunneleita, sekä Pariisissa vanhassa parkkihallissa. Myös IKEA esitteli pieneen pinta-alaan mahtuvan ja vesiviljelyyn perustuvan pop-up farmin Lontoon design-tapahtumassa (London design festival) viime syksynä.
Maanpinnan alle sijoitettavien farmien etuja ovat esimerkiksi tasaiset kasvuolosuhteet sekä puuttuvat kasvitaudit ja tuholaiset. Kaupungin alla tai vaikkapa rakennusten kellaritiloissa sijaitsevat farmit vähentävät myös ruuantuotannon kuljetuksesta syntyviä päästöjä. Vesiviljelyyn pohjautuva ruuantuotanto saattaa olla yksi tulevaisuuden ruokatrendeistä myös kotiplaneetallamme.

Samalla tavalla kuin kuulennoilla ja vuonna 1961 tapahtuneella ensimmäisellä kuukävelyllä oli suuri vaikutus tieteen kehittymiseen ja aikansa kulttuuriin, voi Mars-mission ennustaa olevan tärkeä osa myös ihmiskunnan arkipäivää tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Vieraan planeetan suunnitteleminen elinkelpoiseksi antaa suuntaviivoja kestävälle suunnittelulle maapallolla, kun maailman ja Suomen luonnonvarojen ylikulutuspäivä aikaistuu vuosi vuodelta8, ilmastonmuutos aiheuttaa uusia haasteita ja yhä suurempi ihmismäärä pakkautuu elämään tiiviimmille alueille. Kehittyvän tekniikan avulla voidaan uusiokäyttää tyhjiksi jääneitä tiloja, kuten kaivoksia ja tehdashalleja, säästää maapallon resursseja ja luoda uusia työmahdollisuuksia.
On hyvin todennäköisestä, että jonain päivänä osa meistä tai tulevista sukupolvista muuttaa Marsiin. Sitä odotellessa varmaa on kuitenkin se, että Mars-tutkimus vaikuttaa elämäämme maapallolla.
Viitteet:
1NASA, Journey to Mars Overview. Sivulla vierailtu 14.1.2018.
2United Nations, 2014. World Urbanization Prospects. The 2014 Reveision. Higlights. 32 s.
3Ikea, Lehdistötiedote. 2017. Sivulla vierailtu 14.1.2018.
4Cummings, E. 2017. Learning to farm on Mars could actually save agriculture on Earth. Popular Science. Sivuilla vierailtu 14.1.2018.
5Herridge, L. 2015. Meals ready to eat: Expedition 44 Crew Members Sample Leafy Greens Grown on Space Station. Sivulla vierailtu 20.1.2018.
6Herridge, L. ja Grimmin, A. 2017. How does your Space Garden grow. Sivuilla vierailtu 20.1.2018.
7Callio. Sivuilla vierailtu 20.1.2018.
8WWF, 2017. Ylikulutus. Sivuilla vierailtu 21.1.2018.
Kuvat: © NASA, public domain.