Havaintoja paleoklimatologisten artikkelien aikajakaumasta Nature Geoscience -lehdessä

pixabay_danfador

Kuinka paljon eri geologiset ajanjaksot ovat esillä paleoklimatologisissa tieteellisissä artikkeleissa? Saako joku ajanjaksoista paistatella enemmän tutkimuksen parrasvaloissa toisiin verrattuina?

Nature Geoscience -lehti on tarkastellut julkaisemiensa paleoklimatologiaan, eli maapallon historian ilmastollisia oloja tutkivaan tiedesuuntaukseen, liittyviä tutkimuksia vuosilta 2008–2019. Vuositasolla otanta sisältää 40–50 artikkelia.

Tässä neljän (+1) kohdan tiivistys aiheesta. Huom! Sekä alkuperäinen artikkeli että tämä katsaus koskee vain yhden julkaisusarjan tiettyä tutkimussuuntausta.

Jos haluat napata artikkelin lukemisen rinnalle geologiset ajanjaksot visuaalisesti, vieraile Stratigraphy.org-sivulla, josta kronostratigrafinen taulu löytyy myös suomennettuna.

 

1) Kenotsooinen maailmankausi kahmii valtaosan huomiosta

Nature Geoscience -lehden otannasta noin 60–80 % artikkeleista keskittyy kenotsooisen maailmankauteen, eli viimeiseen 66 miljoonaan vuoteen maapallon historiassa.

66 miljoonaa vuotta on ihmisen aikakäsityksessä valtavan pitkä aika. Koko maapallon geologiseen historiaan suhteutettuna tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että valtaosan huomiosta saa ajanjakso, joka kattaa koko planeetan historiasta vajaan 1,5 prosenttia.

Kenotsooisen maailmankauden sisällä korostuvat erikseen kaksi nuorinta kautta: holoseeni ja pleistoseeni.

Näiden ajanjaksojen suosioon vaikuttaa esimerkiksi säilyneiden sedimenttikerrostumien ja -kivien määrä. Mitä kauemmaksi maapallon historiassa mennään, käy säilynyt geologinen aineisto yleensä harvemmaksi.

 

2) Ilmastonmuutoksia ja massasukupuuttoja

Kenotsooisen maailmankauden sisällä eoseeniepookki, noin 56–34 miljoonaa vuotta sitten, nousee yhdeksi suosituksi aiheeksi. Syy tähän on todennäköisesti ajanjaksolla tapahtunut nopea globaali ilmaston lämpeneminen ja sen syiden ja vaikutusten arvioiminen.

Sekä liitu– ja paleogeenikausien että permi– ja triaskausien rajat ovat julkaisuissa usein esillä noin 65 ja 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneiden massasukupuuttojen vuoksi.

 

3) Maakasvien ajanjaksot kurkkivat lavasteiden takaa

Paleoklimatologisten artikkeleiden jakautumisessa yllättävä havainto oli se, kuinka pieni määrä julkaisuista keskittyi devoni– ja siluurikausiin.

Nämä kaudet ovat merkittäviä maakasvien kehityksen kannalta (ja näin ollen koko maapallon geologista kehitystä). Näihin kausiin liittyviä julkaisuja oli vuositasolla alle 5 %, joinain vuosina ajanjaksojen uupuen artikkeleista kokonaan.

 

4) Ovatko maapallon varhaisvaiheet tulevaisuudessa enemmän esillä?

Prekambri on perinteisesti käytetty nimitys ajanjaksosta, joka kattaa ajallisesti valtaosan (lähes 90 %) maapallon geologisesta historiasta. Prekambri alkaa noin 4 600 vuotta sitten maapallon muodostuttua ja päättyy fanerotsooisen eonin alkuun 541 miljoonaa vuotta sitten.

Nature Geoscience –lehden katsauksen perusteella niinkin pieni osuus kuin 5 % (vuonna 2010) on keskittynyt prekambriin.

Vaikka ajanjaksojen suhteelliset osuudet ovat pienestä aaltoilusta lukuunottamatta pysyneet yli kymmenen vuoden ajan melko samankaltaisena, voi arkeeiseen ja proterotsooiseen eoniin keskittyvien julkaisujen määrässä nähdä pientä kasvua etenkin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Vuonna 2019 julkaistuista paleoklimatologisista artikkeleista lähes 30 prosenttia koski prekambrin proterotsooista ja arkeeista eonia.

Artikkelissa todetaan, että lisääntynyt tutkimus prekambrin ajalta voi liittyä analyysimenetelmien kehitykseen. Ehkä tulevaisuudessa maapallon varhaisvaiheiden tutkimus myös paleoklimatologisesta näkökulmasta saa enemmän palstatilaa?

 

+1: Onko tällaisesta katsauksesta hyötyä?

Artikkelin mukaan geologisten ajanjaksojen esillä olo tutkituissa artikkeleissa ei ainoastaan liity saatavilla olevaan tutkimusaineistoon vaan heijastelee monimutkaista vuorovaikutussuhdetta tutkijoiden, päätoimittajien ja rahoittajien kiinnostusten välillä.

Tieteen termipankissa tekemäni työn aikana olen entistä enemmän alkanut kiinnittämään huomiota tieteellisten artikkeleiden ja yleistajuisten tekstien termi- ja sanavalintoihin sekä niiden antamaan tahalliseen tai tahattomaan vaikutelmaan.

Voiko esimerkiksi tutkimuskohteesta puhuminen “vähempiarvoisena” vähentää mielenkiintoa ja tutkimusresursseja kyseiseen aiheeseen liittyen? Mitä merkityksiä sanavalinta saa kun valinta on tehty tahattomasti? Saatika tahallisesti?

Näin ollen mielestäni kaikki mikä lisää tiedostavuutta tieteestä ja tutkimuksesta on hyvä asia.

Tällaiset katsaukset voivat tuoda esiin yllättäviä huomioita ja toisaalta tehdä näkyväksi tieteen kehitystä ja nivoa sitä esimerkiksi analyysimenetelmien kehitykseen. Olisi mielenkiintoista nähdä samankaltaisia katsauksia eri julkaisusarjoista ja geotieteiden eri tutkimussuuntauksista. Miten jakautuvat paleoklimatologisten tutkimusten geologiset ajanjaksot muissa julkaisusarjoissa?

Vapaasti suomennettuna artikkeli päättyy toteamukseen ”Perustavat oivallukset kumpuavat usein odottamattomista ajoista ja arkistoista” ja kehotukseen tutkia laajemmin koko maapallon historiaa. Tässäpä hyvä alkaneen vuoden tavoite tutkijoille, tieteellisten lehtien päätoimittajille, rahoittajille, opiskelijoille ja tutkimuksista kirjoittaville: olla entistä avoimempi erilaisia tutkimusaiheita kohtaan.

Oletko lukenut samankaltaisia artikkeleita muiden tieteellisten lehtien julkaisuun liittyen? Mitä ajatuksia heräsi Nature Geoscience –lehden katsauksesta tai tästä blogitekstistä?

 

Lähde: A stratigraphy of Nature Geoscience. Nature Geoscience 13 (2020) doi:10.1038/s41561-019-0525-1

 

Otsikkokuva: Pixabay/danfador

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s