Kesäkuussa 1817 saksalainen keksijä Karl von Drais ohjaa kehittämänsä kahden pyörän päällä liikkuvan potkupyöränsä tielle, joka johtaa Mannheimin kaupungista kohti Schwetzingenia. Se on tuolloin alueen paras tie, kirjoittavat Hadland ja Lessing kirjassaan Bicycle Design – An Illustarated History. Testiajo potkupyörällä kestää alle tunnin ja sen aikana Drais ehtii matkustaa 8 mailia, eli lähes 13 kilometrin matkan.
Draisin kehittämä puinen potkupyörä, Laufmaschine, oli nykyisen polkupyörän esimuoto. Pyörässä ei ollut polkimia, vaan vauhtia pidettiin yllä potkaisemalla jalalla maata. Suomeksi tällaista potkupyörää kutsutaan myös draisiiniksi.
Mutta mitä tekemistä potkupyörällä on geologian kanssa?
Drais oli kehitellyt jo 1810-luvun alussa nelipyöräistä kulkuvälinettä, jota voisi liikuttaa ihmisvoimin ilman hevosta. Tähän keksintöön liittyi todennäköisesti Euroopassa koettu huono satovuosi vuonna 1812. Draisin mukaansa tällaisesta kulkuvälineestä olisi voinut olla hyötyä myös sota-aikana esimerkiksi haavoittuneiden kuljettamisessa (Drais 1816, Hadlandin ja Lessingin 2014 mukaan). Tällä Drais viitannee käynnissä olleisiin Napoleonin sotiin. Nelipyöräinen keksintö ei kuitenkaan levinnyt laajempaan käyttöön.
Kolme vuotta tästä alkoi geologinen tapahtuma, jolla oli vaikutuksia koko maapalloon: Indonesiassa sijaitsevan Tambora-tulivuoren purkaus vuonna 1815. Tamboran purkaukseen viitataan usein historiallisen ajan suurimpana tulivuorenpurkauksena. Tamboran purkaushuippu oli vuonna 1815 huhtikuun 10. päivä, jolloin tulivuoresta purkautui arvioiden mukaan 150 kuutiokilometriä hienojakoista kivipölyä, vulkaanista tuhkaa.
Vuoteen 1816 viitataan usein vuotena ilman kesää, sillä Tamboran tulivuorenpurkaus viilensi hetkellisesti ilmastoa. Tulivuorenpurkauksella oli laajat vaikutukset tulevan vuoden satoihin myös Euroopassa. Ruuasta oli laajamittaista pulaa. Myös hevoset kuolivat nälkään tai niitä käytettiin ihmisten ravinnoksi. Hevosettomalle kulkuvälineelle oli siis tarvetta.
Kesällä 1817 Drais esitteli kaksipyöräisen potkupyöränsä.
Hadlandin ja Lessingin mukaan Tamboran tulivuorenpurkauksen yhteydestä potkupyörään ei ole löydetty suoraa todistetta Draisin omista dokumenteista, mutta yhteys näiden kahden asian välille on tulkittu esimerkiksi vanhojen uutisten ja Draisin keksintöjen ja huonojen satovuosien ajoitusten perusteella.
Vaikka nykyaikaisen polkupyörän kehittyminen on tätä tekstiä monimutkaisempi tarina, pidetään Draisin potkupyörää yhtenä merkittävänä asiana polkupyöräilyn historiassa. Ja yhtenä syynä tämän keksinnön taustalla saattoi olla Tamboran tulivuorenpurkaus.
Tekstin päälähteenä on käytetty kirjaa: Hadland, T. & Lessing, H.-E. 2014. Bicycle Design – An Illustrated History. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts.
Ps. Tamboran tulivuoren purkauksen vaikutuksia on käsitelty useammasta näkökulmasta eri medioissa. Lue lisää esimerkiksi näistä artikkeleista (linkit tarkastattu 9.8.2021) :
Yle, Marcus Ziemann: Polkupyörä 200 vuotta – Pyörä keksittiin, kun hevoset syötiin nälkään, 13.11.2016.
Helsingin yliopisto, Hanna Vehkamäki: Rikkihappo on vaikuttanut osamnien sotamenestykseen, Frankesteinin hirviön tarinaan ja Maiju Lassilan kirjailijan uraan, 27.5.2021.
Helsingin Sanomat, Juha Typpö: Huono sää oli syy Frankesteininkin syntyyn: Helsingissä pidetään luento elokuvien ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä, joita löytyy enemmän kuin uskoisi, 16.3.2017.
Tiedetuubi, Jarmo Korteniemi: Historian suurin räjähdys sattui 200 vuotta sitten, 12.4.2015.
Agricola-verkko,Taneli Hiltunen: Tulivuori sineitöi Napoleonin kohtalon? 6.9.2018.
Vihreäkiven arvoitus 