Kupka geologin silmin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuva rajattu teoksesta Kupka: Kosminen kevät II (1911-1920)

Avaruuden mystiikkaa ja abstraktiota – tällä hetkellä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä esillä oleva tsekkiläisen taiteilijan František Kupkan (1871–1957) näyttely on kaikinpuolin tutustumisen arvoinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kupkan teoksia on laajasti esillä Helsingissä. Osasta näyttelyn “modernien värien runoudeksi” kuvatuista teoksista saattaa (ainakin geologin silmin) löytää yhtymäpintoja myös geologiaan. Eikä se ole aivan sattumaa! Taiteilija itse oli erittäin kiinnostunut myös tieteestä ja opiskeli laaja-alaisesti luonnontieteitä1. Hän kannusti myös oppilaitaan laaja-alaiseen ajatteluun. Näyttelyjulkaisun1 mukaan: “Kupka halusi välittää tietoa kiinnostuksesta tieteisiin. Hänen näkemyksensä mukaan moderni taiteilija ei voinut edistyä osoittamatta, että hän oli valmis ‘esimerkiksi opiskelemaan polyteknisessä oppilaitoksessa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa – siinä on peruskoulutus, jota voi suositella kaikille nykytaiteilijoille.‘” Tässä teksissä on muutama poiminta näyttelystä geologin silmin.

Vismutin väripintoja?

Kupkan teos Väripintoja (Talven muistoja) koostuu värikkäistä, kolmiulotteisen kokonaisuuden muodostavista, toistensa kanssa limittyvistä pylväistä ja kuutiomaisista pinnoista. Teos on maalattu aikana, jolloin Kupka aloitti uran opettajana Pariisissa. Ensimmäisen luennon nimi oli “Taiteilijan sielunelämä ja tieto luonnon elintärkeästä dynamiikasta”1. Kupkan mukaan taide ei saanut ilmentää luonnonmuotoja ja niiden kunnioittamista naturalismin muodossa, eikä objektiivisen todellisesti (vaan spekulatiivisesti ihaillen). Tästä huolimatta hänen mielestään kaukoputken ja mikroskoopin käyttö olivat välttämättömiä taitoja myös modernille taiteilijalle1.

Kupka_vismutti.jpg
Vasemmalla yksityikohta Kupkan teoksesta Väripintoja (Talven muistoja). Oikealla synteettisesti kasvatettu vismutti, kuva: Alchemist-hp (www.pse-mendelejew.de) + Richard Bartz with focus stack. [Wikimedia commons, CC BY-SA 3.0]
Ensimmäinen asia, joka tuli mieleeni Väripintoja-teoksesta oli vismutti-mineraalin (kuvan tapauksessa synteettisesti kasvatetun mineraalin) hapettuneet, sateenkaaren värissä säteilevät pinnat. Vismutti (kemiallinen kaava Bi) on metallinen alkuaine, jota käytetään esimerkiksi kalastuskoukuissa, ripulilääkkeissä ja kynsilakoissa. Kauniiden vismuttikiteiden kasvattaminen kotioloissa pitäisi onnistua helposti. (Vismutin kasvattamista en ole kokeillut, mutta tutustu ihmeessä suolakiteiden kasvattamiseen)

 

Mineraalianimaatiossa kasvaa rikkikiisu ja ruusukvartsi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kupka: Energiset (1925-1926)

Väripintoja -teoksen jälkeen Kupka maalasi taideteoksen nimeltä “Energiset”. Näyttelystä tai näyttelyjulkaisusta tarkempia tietoja tämän teoksen taustasta ei löytynyt, mutta se on maalattu samana aikakautena Väripintoja-teoksen kanssa, jolloin Kupka toimi nuorten taiteilijoiden opettajana Pariisissa1.

Geologisen taideanalyysini perusteella teoksen alareunan kellertävät kiteet ovat ilmiselvästi rikkikiisua. Yläosan punertavat alueet muistuttavat kvartsin akaattimuotoa tai ruusukvartsia (lue lisää kvartsin monista muodoista). Kokonaisuudessaan teoksen asettelusta tulee mieleen animaatiovihko, jonka sivuja selaamalla saadaan sivuille piirreetty kuva liikkumaan. Kevyeksi lopputulkinnaksi sopinee mineraalien kasvua havainnollistava, hetkeen pysäytetty animaatio.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Yksityiskohta Kupkan teoksesta: Energiset I

 

Alkuräjähdyksen kaikuja

Kupkan abstrakteissa teoksissa toistuu kahdenlaiset muodot: voimakkaan pyörteiset ja rytmikkäästi toistuvat pystyt asetelmat. Näyttelytekstien mukaan pystymuoto ilmaisee pysähtyneisyyttä, pyörre liikettä. Näyttelyssä olevaa tekstiä lainaten: ”Kupkan kiinnostus orgaanisiin muotoihin ja elämän prosesseihin ulottui mikroskooppisen pienistä havainnoista kosmisiin kokonaisuuksiin ja avaruuteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kupka: Alkukantainen (1911-1913)

Onko Kupkan maalauksessa Alkukantainen kuvattuna alkuräjähdys, vierekkäin kiteytyneet turmaliinikiteet vai aivan jotain muuta? Muotojen tulkinnan perusteella ainakin kuvan ulkoreunat edustavat pysähtynyttä, staattista tilaa – ehkäpä siis mineraalia. Alla olevan kuvan perusteella voi arvioida teoksen samankaltaisuutta turmaliinikiteiden kanssa.

Elbaite-Lepidolite-Quartz-gem7-x1a.jpg
Turmaliinikiteitä (vihertävänpunaiset), kvartsia ja lepidoliittia. Kuva: Rob Lavinsky, iRocks.com – CC-BY-SA-3.0, Linkki (wikimedia commons).

Kupkan näyttely on esillä Helsingissä Ateneumin taidemuseossa 19.5.2019 asti. Viimeisenä viikonloppuna (la–su 18.–19.5.) Ateneumissa on pidennetyt aukioloajat: klo 10–19.

Tämä blogiteksti (tulkintoja lukuunottamatta) pohjautuu näyttelyn yhteydessä olevaan tietoon sekä näyttelystä tehtyyn kirjaan: 1Pennonen, Selkokari ja Wahlsten (toim.), 2018, František Kupka (julkaisija Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, Helsinki; Ateneumin julkaisut 112; 147 s.). Valokuvat Kupkan taideteoksista on kirjoittajan ottamia.

Oletko käynyt Kupkan taidenäyttelyssä? Mitä ajatuksia sinulla heräsi taideteoksista? Luen mielelläni kommentteja myös siitä, mitä mieltä tämän blogitekstin tulkinnat herättivät.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kupka: Vuori (1922-1923)

Elävä Maa // Living Earth

maapallo_vatsa_EL

Elämä ja laattatektoniikka – kaksi syytä, jotka tekevät kotiplaneetastamme Aurinkokunnan mittakaavassa uniikin. Laattatektoniikka on olennainen prosessi nykyisen elämän kirjon kehittymiselle ja sen ylläpitämiselle.

Uuden elämän innoittamana tiede kohtasi taiteen ja syntyi ensimmäinen tekemäni raskausvatsan maalaus ”Elävä Maa”.

Keksitkö muita raskausvatsaan sopivia geologisia aiheita? Kenties kiteitä pursuava kideonkalo tai spiraalimainen ammoniitti?

Thanks to plate tectonics and life, Earth is unique planet in our solar system. Evolution of plate tectonics has been essential proces for life diversication and also maintaining the habitalibity of our planet.

Miracle of new life gave me inspiration to try out how science and art works together in the very first belly painting I have painted: ”Living Earth”.

Can you think any other belly painting themes that could be inspired by geology? Maybe geode full of crystals of spiralled ammonite?

Malli/Model: Emma Peltola
Maalaus ja kuva/Painting and picture: Elina Lehtonen

Kiviset ystävänpäiväterveiset! // Have a rockin’ Valentine’s Day!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sydämenmuotoinen dioriittinen sulkeuma (enklaavi) Ross of Mull -graniitissa Skotlannissa. Sulkeuma on syntynyt kahden erilaisen magman sekoittuessa toisiinsa syvällä maankuoren magmasäiliössä.

Heart-shaped dioritic enclave in the Ross of Mull granite, in Scotland. This enclave formed when two magmas with different compositions were mingled together.

Piparitulivuoret // Gingerbread volcanoes

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Eikö tavallinen piparkakkutalo innosta? Leivo siinä tapauksessa piparitulivuoria! Tässä inspiraatiota tulivuorisaarikaaren ja tyynylaavan muodossa!

If you don’t want to make an ordinary gingerbread house, there is always an option to bake gingerbread volcanoes! Here is a gingerbread volcanic island arc and some pillow lava for inspiration!

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa.

Kahden joen kohtaamispaikassa

IMG_5723

Etelä-Aasiassa virtaava Indus-joki on pituudeltaan noin 3 000 km. Se saa alkunsa Kiinasta ja virtaa Intian kautta Pakistaniin. Indus-joella on monia sivuhaaroja. Näissä kuvissa on kuvattuna Indus- ja Zanskar-jokien risteys Ladakhissa, Intiassa.

Joet kuljettavat mukanaan sedimenttiainesta lähtöalueiltaan uusille kerrostumisalueille. Jokien kantama sedimenttiaines heijastelee jokien lähtö- ja virtaama-alueen maaperän ja kallioperän ominaisuuksia. Indus- ja Zanskar-jokien sisältämien ainesten väriero näkyy hyvin jokien kohtaamispaikassa. Tämä tilanne on kuvattu kesäkuussa 2012. Indus on ruskehtavasta sedimenttiaineksesta värjääntynyt joki.

IMG_5724

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa.

Jupiter poikkeuksellisesta perspektiivistä

Jupiter sivulta! Kuva: ESA (European Space Acengy)

Yllä oleva kuva on tuttu näkymä Jupiterista sivulta päin kuvattuna. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n arkistoista löytyy kuitenkin kuva, jossa aurinkokuntamme suurin planeetta on kuvattu kohtisuoraan eteläistä pallonpuoliskoa. Kuvat planeetan eteläiseltä puolelta on otettu NASA:n Cassini-luotaimen ohilennon aikana joulukuussa 2000.

Jupiterin eriväriset vyöt ovat koostumukseltaan eroavia kaasupilviä. Pintaa täplittävät vaaleat pisteet ovat myrskyalueita ja molemmissa kuvissa näkyvä suuri punainen pilkku on aurinkokunnan suurin pyörremyrsky! Punaisen pilkun koko, muoto ja sijainti on vaihdellut ajan saatossa, mutta leveimmillään se voi olla 24 000 – 40 000 kilometriä!

Cassini’s view of Jupiter’s southern hemisphere
Jupiterin eteläinen pallonpuolisko! Kuva: ESA

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa.

Postikortti kentältä! // Postcard from the field!

Hei kaikki,

Terveisiä Skotlannista! Osallistuin viime viikkojen aikana kenttäkurssille, jolla tutustuimme Skotlannin geologiaan. Suuren osan ajasta vietimme Mullin saaren viehättävissä maisemissa. Tässä muutama kuva matkalta!

Dear all,

Greetings from Scotland! Recently I returned back to Finland from a field course held in Scotland. Most of the time we spent on the island of Mull. Here are a few pictures from the trip! 

Kartoitusta näköalan kera! // Mapping with a view!

Tilanne lehmän kanssa matkalla paljastumalle. // Cow situation on the way to an outcrop.

Ross of Mull -graniittia, ikää noin 414 miljoonaa vuotta. Taustalla näkyy Ionan saarella sijaitseva Ionan luostari. // Ca. 414 millions of years old Ross of Mull granite. In the background is the Iona Abbey on the island of Iona.   

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Photo: Niina Kuosmanen

Basalttipylväitä Staffan saarella ja onnellinen geologi! // Basalt columns on the Island of Staffa and one happy geologist!