Metromatka menneisyyteen: Tiistilän kallioalue ja muinaisranta

Tiistilä_3_EL

Auringossa paahtunut jäkälä narskuu kengän alla. Siniseltä taivaalta loimuava aurinko ja kallioista hehkuva lämpö saa ilman tuntumaan lähes tukalan kuumalta. Vajaa parituhatta miljoonaa vuotta sitten tällä paikalla oli kuitenkin vielä kuumemmat tunnelmat.

Tiistilä_1_EL

Tiistilän kallioalue on melko laaja, metsäinen saareke Matinkylässä. Lohkopiirteiset kalliot ovat pääosin graniittia, joka on paistunut maankuoren sisällä Svekofennisen vuorijononmuodostuksen aikana noin 1800 miljoonaa vuotta sitten. Yli 600 asteinen sulapuuro on hiljalleen kiteytynyt kauniiksi mineraalien kudokseksi.

Tiistilä_2_EL
Kalliota kannattaa tuijotella myös hieman lähempää. Punertavat ja harmahtavat mineraalit ovat maasälpiä, kirkkaan vaaleat kvartsia ja tummat kiillettä.

Kallioita muodostavien mineraalien lähemmän tutkimisen jälkeen retkeni jatkui kallioalueen luoteisosaan, josta löytyy toinen, peruskalliota paljon nuorempi, geologinen kohde. Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemassa retkioppaassa Tiistilän pirupeltoa kehutaan kuuluvan Espoon hienoimpien joukkoon. Kuumana kesäpäivänä muinaisrannan äärellä on helppo kuvitella virkistävän meriveden huuhtomaan pyöristyneitä lohkareita.

Tiistilä_9_EL

Tiistilän muinaisranta on syntynyt nykyistä Itämeri-vaihetta edeltäneen Litorinameren aikana, noin 6000–9000 vuotta sitten. Itämeren varhaisimmat kehitysvaiheet ulottuvat lähes 13 000 vuoden taakse. Silloin viimeisimmän jääkauden aikana maankamaraamme peittämään syntynyt, paikoin lähes kolme kilometriä paksu, jäätikkö alkoi sulaa. Jäätikön reunan edustalla liplattaneen vesistön vaiheet polveilivat kahden makean jääjärven ja kahden suolaisen merivaiheen kautta nykyisenkaltaiseksi Itämereksi noin 2000­­–3000 vuotta sitten. Itämeren kehitykseen on vaikuttanut jäätikön sulamisen lisäksi maankohoaminen ja valtameren pinnan nousu. Litorinameri on saanut nimensä suolaisessa vedessä viihtyvän Littorina littorea –nimisen kotilon mukaan. (Jantunen, T., 2004)

Tiistilä_10_EL

Tiistilä_6_EL

Blogissa on aikaisemmin esitelty vanhempi, Yoldiameren aikana syntynyt, Jakomäen muinaisrantakivikko. Näiden kahden hienon muinaisrannan parissa on mahdollista matkustaa ajassa siis aivan jäätikön sulamisen alusta loppuun. Molemmat ovat tutustumisen arvoisia alueita. Jos kaipaat lisätietoa Etelä- ja Keski-Suomen kallioperän historiasta, kannattaa lukea esimerkiksi kirjoitus Svekofennisen vuoriston kehityksestä.

Tiistilä_5_EL
Oikeassa paikassa ollaan! Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa – omatoimisia retkeilykohteita -vihkon olen aikanaan saanut Geologian tutkimuskeskuksen Espoon toimipisteestä. Opas on avoimesti saatavilla verkkojulkaisuna.

Miten löytää muinaisranta ja kallioalue? Tiistilän kallioalue ja muinaisranta sijaitsee Matinkylässä, Espoossa. Matinkylän metroasemalta muinaisrannalle on noin kilometrin kävelymatka. Tiistilän pirunpelto löytyy myös Reittioppaasta, jossa sen voi määrittää matkan päätepisteeksi!

Tiistilä_Reittiopas
Kuvakaappaus Reittiopas.fi -sivustolta. Reittioppaassa on mahdollista asettaa Tiistilän pirunpelto matkan päätepisteeksi. Matinkylän metroasemalta muinaisrannalle on noin yhden kilometrin kävelymatka. Pirunpelto sijaitsee Tiistilän kallioalueen luoteisosassa.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Kohteet vaihtelevat tulivuoren purkauksissa syntyneisistä kerrostumista jääkauden jättämiin jälkiin.

Viite:
Jantunen, T. 2004. Muinais-Itämeri. Kirjassa: Koivisto, M (toim.): Jääkaudet, s. 63-68. WSOY.

Advertisements

Rautamalmia ja pronssikautisia hautoja – Hanikan luontopolku, Espoo

luontopolkukyltti

Hanikan luontopolku löytyy Soukasta, Espoosta. Noin viiden kilometrin pituisella polulla kuljetaan niin kallioisessa maastossa kuin merenrannassa. Luontopolku on maisemien ja polun varrella olevien kohteiden puolesta ilahduttavan vaihteleva!

muinaisranta

Mikäli polulle poikkeaa alkupisteeksi merkitystä kohdasta, on ensimmäisenä kohteena luvassa Litorinameren aikaista rantakivikkoa, joka muodostui paikalleen noin 3 500 vuotta sitten. Litorinameri-vaihe on viimeisin vaihe Itämeren kehityksessä ennen nykyistä vaihetta. Hanikan muinaisranta on siis tuhansia vuosia nuorempi kuin esimerkiksi Jakomäen huipulta löytyvä, yli 10 000 vuotta sitten muodostunut, Yoldiameri-vaiheen ranta.

Muinaisrannan jälkeen polku viettää alamäkeen kohti Mätäjärveä. Nimestään huolimatta järven paikalla on nykyään suo. Paikalla on kuitenkin mielenkiintoinen historia. Muinaisen järven pohjamudissa syntyi rautapitoista järvimalmia. Järven umpeen kasvaessa järvimalmi nousi suon pintaan ja sitä hyödynnettiin vielä 1800-luvulla rautaruukeissa.

siirtolohkare
Siirtolohkare. Geologi mittakaavana.

Polun muihin geologisiin kohteisiin kuuluu muun muassa valtava rapakivigraniittilohkare. Infotaulun perusteella tällä siirtolohkareella on painoa yli 200 000 kiloa ja se on yksi isoimmista siirtolohkareista Espoossa1. Lisää tarinointia jääkauden jättämistä jäljistä ja rapakivilohkareeseen liittyvästä supertulivuoresta löydät aikaisemmin kirjoitetusta julkaisusta.

plagioklaasikehä
Opastaulu kehottaa tunnustelemaan lohkareen pintaa – samaa suosittelen minäkin!
pronssi_hauta
Toinen pronssikautisista haudoista.

Pronssikautiset hautaröykkiöt löytyvät Sundsbergetin laelta. Silloisille saarille pinotut röykkiöt sijaitsevat nykyään noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Nämä röykkiöt tehtiin opastaulun mukaan noin 3 000 vuotta sitten.

Polun monimuotoisuus oli niin maisemien kuin polun kohteiden puolesta iloinen yllätys. Pitkospuita riittää niistä pitäville ja ne kulkevat vaihtelevissa maisemissa – välillä polku sivuaa meren rannalle, kivuten hetken päästä taas korkealle kalliolle.

hanikka_ranta

lintutorni
Lintutornin näkymät.

Polun varrelta löytyy myös lintutorni. Lintubongauksien sijasta pääsimme tällä kertaa seuraamaan ukkosrintaman etenemistä taivaanrannassa.

luontopolkumerkki

Polku on pääasiassa hyvin merkitty keltaisilla merkeillä muun muassa kiviin, kallioihin ja puihin. Paikoin löytyy myös Luontopolku-kylttejä ja käpymerkkejä. Ennen rapakivilohkaretta polun poikkeaminen kerrostaloalueelle voi herättää hämmennystä mihin suuntaan pitäisi jatkaa. Kannattaa lähteä kävelemään tietä pitkin, joka johtaa pihan läpi. Siirtolohkare löytyy lähes tien vierestä ja siitä on helppo jatkaa polun kiertämistä.

polku

Polulle kannattaa suunnata tukevat kengät jalassa, sillä viiden kilometrin pituisella luontopolulla on paikoin myös kivikkoisia ja oksaisia osia, sekä jyrkempiä osuuksia. Reippaalla kävelyvauhdilla ja maisemanihailu pysähdyksillä polkun läpikävelemiseen meni lähes kaksi tuntia. Lisätietoa Hanikan luontopolusta löytyy Espoon kaupungin -sivuilta, josta voi ladata myös luontopolun esitteen. Hanikan luontopolku on merkitty myös Espoon karttapalveluun. Polun varrelta löytyy yhteensä 14 opastaulua. Blogiteksti perustuu suurelti niiden tarjoamaan informaatioon.

Kurkkaa esimerkiksi täältä muita blogin retkikohteita. Seuraa blogia myös Facebookissa!

1Petrel, L.: Espoon arvokkaat luontokohteet 2006 -selvitys. Espoon ympäristökeskus. Monistesarja 2/2006.

Pyöräretki aurinkokunnan halki // Bike trip across the Solar System

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mallin Aurinko, kuin myös sen jalusta, on halkaisijaltaan 140 cm ja se on sijoitettu 20 metriä korkean pylvään päälle. // Width of the Sun is 140 cm and it is located on top of 20 meter high pole.

(See English summary below)

Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus tutustua aurinkokunnan rakenteeseen ja mittasuhteisiin Espoon ja Helsingin rajan tuntumaan rakennetun aurinkokunnan mallin avulla. Parhaiten aurinkokuntamalliin pääsee käsiksi pyörällä, mutta Pajamäen ympäristössä sijaitseviin Aurinkoon ja neljään kiviplaneettaan on helppo tutustua myös jalkaisin.

kooste
Venus (ylhäällä vasemmalla), Mars (ylhäällä oikealla), Maa ja kuu (alhaalla). Maa ja kuu on toteutettu poikkeuksellisessa tavalla aikaisemmin esiintyneen ilkivallan vuoksi. // Venus (up left), Mars (up right), Earth and the Moon (down). Model of the Earth and the Moon were executed differently compared to other planets because of vandalism.

Planeettojen läheisyydessä löytyy ainakin rippeet infotauluista, joiden pitäisi sisältää enemmän tietoa Auringosta ja planeetoista. Valitettavasti useampi infotaulu on rikottu tai töhritty, joten lisätietoa aurinkokunnan osasista kannattaa lukea Ursan nettisivuilta. Kannattaa huomioida, että Ursan nettisivuilla näkyvässä kartassa Saturnuksen paikka on merkitty hieman liian länteen (tästä näet mallin oikean paikan).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Saturnus urbaanissa ympäristössä. // Saturn and urban environment.

Kaikki aurinkokunnan osat ovat hyvin paikoillaan ja melko helposti löydettävissä. Mukaan kannattaa varata kartta jossa näkyvät planeettojen paikat, sekä kiikarit. Reppuun kannattaa tietysti myös varata retkieväät! Uranus löytyy läheltä Villa Elfvikin luontotaloa, jonka yhteydestä löytyy kahvila (käteismaksu).

Tämän sivun alalaidasta löytyy pdf-tiedosto, johon on merkitty kaikkien kohteiden paikat kartalle. Kääpiöplaneetta Pluto ja sen kuu Charon on poikkeuksellisesti merkitty vain nuppineuloilla aikaa nähneen infotaulun oheen. Tämä oli  viimeiseksi jääneenä kohteena hieman pettymys. Tästä syystä suosittelen, että retken viimeiseksi kohteeksi valikoituu esimerkiksi Lehtisaaressa sijaitseva Neptunus. Neptunuksen luota Aurinko löytyy kiikareilla tähystämällä, joka aiheutti omassa retkikunnassani innostusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kahdeksas planeetta Auringosta, Neptunus, löytyy Lehtisaaresta noin 4,5 kilometrin päässä Auringon mallista. // Neptune, the eight planet from the Sun, can be found from Lehtisaari. Distance to the Sun is ca. 4.5 km.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Neptunuksen luota Auringon malli näkyy kiikareiden kanssa. // The Sun can be seen from the Neptune with binoculars.

Aurinkokuntamalli on kokonaisuudessaan suositeltava kohde, joka havainnollistaa hyvin planeettojen kokoeroja, kuin niiden sijaintia aurinkokunnassa. Testireittimme kerrytti matkaa Auringolta Plutolle lähes 20 kilometriä, mutta reittivalinnat vaikuttavat ja Aurinkokunnan läpi pääsee kulkemaan kyllä lyhyemminkin.

Lisäys: Pyöräretki on planeettojen bongauksen lisäksi erinomainen retkikohde jo Laajalahden ympäristön kauniiden maisemien takia.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Muita pyöräretken arvoisia kohteita ovat esimerkiksi Roihuvuoresta löytyvät jääkauden jättämät jäljet ja pala supertulivuoren magmasäiliötä. Jos taas haluat nähdä erikoisesti rapautuneen siirtolohkareen, suosittelen retkeä Sipoonkorpeen!

Lisätietoa aurinkokunnasta löytyy myös Geologia.fi-sivustolta.

–In English:

A model of the Solar System can be found along the border of Espoo and Helsinki. The model illustrates the sizes of the planets and their locations in 1:1 000 000 000 km scale. The model is easiest to reach by bicycle, but the Sun and four closest planets at Pajamäki area can be reached quite easily also by foot. Uranus is located near nature house Villa Elfvik that have a cafeteria (only cash accepted, see opening times from the home page).

The dwarf planet Pluto and its moon Charon are illustrated only with pins at the info board. The info board is slightly in poor condition, so I suggest that for example Neptune is left for final stop for the trip. From Neptune you are able to see the Sun with binoculars. 

The Solar System model is worth of visiting and all the parts can be found quite easily. Just make sure that you have a map with you that show the locations of the Sun and the planets. All the locations are marked into this map. However, the exact location of the Saturn is a little bit further to east along the same road. In the below of this web page you can find pfd-file that contains all the locations marked in the map, see “Ursan aurinkokuntamalli”.  The lenght of our test trip from the Sun to the Pluto was almost 20 kilometers, but the lenght vary depending on the route choices. 

Edit: In addition to searching planets, this trip is worth of doing because of the beautiful surroundings of Laajalahti bay.