Kivibongausta Uutelassa, Helsingissä

Uutelan Skatanniemi on hyvä paikka kiviretkelle. Skatanniemen kärjestä löytyy mielenkiintoisia kalliopaljastumia ja niemen itäpuolen rannalta löytyy useita erilaisia kivilajilohkareita.

kärki
Lähes 1,9 miljardin vuoden takaiseen tulivuoritoimintaan liittyy Skatanniemen tummanharmaa kivi.

Skatanniemen kärki koostuu pääosin tummasta kivestä, jota halkoo vaaleanpunaiset raidat. Tumma kivi on syntynyt alunperin noin 1,9 miljardia vuotta sitten saarikaarityypin tulivuoritoimintaan liittyen. Kallioperäkartan mukaan kivi on luokiteltu vulkaniitiksi, mutta itse kivessä ei kuitenkaan ole näkyvissä selkeästi vulkaniiteille ominaisia piirteitä. Tämä niemenkärkeä muodostava tumma kivi ei välttämättä ole päässyt purkautumaan aivan maanpinnalle asti, vaan kiteytynyt niin kutsuksi puolipinnalliseksi kiveksi maankuoren sisään. Joka tapauksessa ylläolevan tumman kiven syntytarina liittyy muinaiseen tulivuoritoimintaan.

Tulivuoritoimintaan liittyvän kiven synnyn jälkeen siihen on tunkeutunut graniittisia juonia, jotka ovat paikoitellen katkeilleet linssimäisiksi osueiksi kallioperän puristuksessa. Juonet liittyvät todennäköisesti Svekofenniseen poimuvuoriston syntyyn noin 1,9-1,8 miljardia vuotta sitten. Tällöin vulkaaniset saarikaaret törmäilivät toisiinsa ja vanhempaan mantereeseen, muodostaen hiljalleen nykyistä Himalajaa muistuttavan poimuvuoriston. Maankuoren paksuuntuessa poimuvuoriston juuriosia muodostavat kivet lämpenivät, uudelleen muokkaantuivat ja alkoivat osittain sulaa.

 

Kaksi graniittia, kaksi eri syntytarinaa

kiviserkut

Skatanniemen itäpuolen rannoilta voi löytää myös kiviserkukset vierekkäin, Ikäeroa näillä tyypeillä on noin 200 miljoonaa vuotta. Graniiteista nuorempi, vasemmalla oleva isompi rapakivigraniittilohkare on kiteytynyt muinaisen supertulivuoren uumenissa noin 1,6 miljardia vuotta sitten, paljastunut vuoren uumenista eroosion myötä ja kuljetettu nykyiselle paikalle jääkauden toimesta. Oikealla puolella oleva graniittinen kivi on syntynyt aiemmin mainitun Svekofennisen vuorijononmuodostuksen aikana.

Rapakivigraniitin wiborgiittimuoto on helposti tunnistettavissa ja erotettavissa muista graniiteista sille ominaisten maasälpäovoidien perusteella. Rapakivigraniitti on seikkaillut blogissa useasti: Sipoosta löytyy erikoisesti rapautunut rapakivilohkare, Roihuvuoresta iso siirtolohkare ja kannattaa myös lukea siitä millaista rapakivien tutkimus Brasilian sademetsissä on. Espoosta löytyy varsin valtava rapakivilohkare.

moroutuminen
Rapakivigraniitin rapautumispintaa.
ovoidit_uutela
Rapakivigraniitin wiborgiittimuodolle ominaisia pyöreitä maasälpäovoideja.

 

Muistoja muinaisista tulivuorista

Samaiselta rannalta graniittiserkkujen seurasta löytyy useita mustia lohkareita, joissa on havaittavissa yksittäisiä isompia kiteitä, jotka kimmeltävät auringossa. Tämä kivi on syntynyt kun magmasäiliön kivisulasta kiteytyneet raskaammat kiteet ovat laskeutuneet magmasäiliön pohjalle. Tällaisia kiviä kutsutaan kumulaateiksi. Kivi liittyy todennäköisesti samaan tulivuoritoimintaan kuin aiemmin mainittu Skatanniemen kärjen tumma kallioalue, sekä Vuosaaren vulkaaniset kerrostumat ja tyynylaavat.

kumulaatti
Kumulaatti.

Skatanniemestä löytyy myös tulivuoren purkauksen kerrostamaa materiaalia. Itäpuolen kalliopaljastumassa on selkeästi näkyvissä erilaisia kerroksia. Kallion keskivaiheilla kulkee kidetuffikerros, joka on syntynyt tulivuoren räjähdyspurkauksessa materiaalin kerrostuessa tulivuoren rinteelle. Kun kerrosta seuraa kalliopaljastuman halki huomaa sen taipuvan poimulle, joka viittaa taas tulivuoritoiminnan jälkeiseen vuorijonon rytinään.

kidetuffi-uutela-poimutus
Poimuttunutta tulivuorisyntyistä kiveä, eli vulkaniittia. Keltaisilla katkoviivoilla on rajattu kidetuffikerros. Vaaleat kohdat oikeassa yläkulmassa ovat samankaltaista graniittista sulaa kuin Skatanniemen kärjen kallioissa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lähikuva kidetuffikerroksesta. Huomaa kerroksen poimuttuminen.

Oletko vieraillut Uutelan tai Vuosaaren geologisilla kohteilla? Löysitkö näitä kiviä?

Blogissa on jo aikaisemmin seikkailtu Vuosaaren tulivuorten jäljillä, lue kirjoitus täältä. Maisemakuvien perässä kannattaa suunnata Vaellusjutut-blogiin, jossa myös juttuja Vuosaareen liittyen. Blogin Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä pääkaupunkiseudun retkikohteita metrolinjan varrelta ja hieman sen ulkopuolelta. Suosittelen myös käymään Geologia.fi -sivuilla, jossa on julkaistu videon Etelä-Suomen kallioperän kehityksestä (kesto noin puoli tuntia).

Muokattu 11.9.: tarkennettu Svekofennisen orogenian ikää.

Taide kohtaa geologian // Art meets geology

IMG_3645
Peltokangas: Merkillinen sade viime yönä (Strange rain last night) 2007

(English summary at the end)

Didrichsenin taidemuseon patsaspuistosta löytyy tällä hetkellä kuvanveistäjä Matti Peltokankaan “Merkillinen sade viime yönä” -teos. Teoksesta voi löytää useamman geologisen yksityiskohdan, joista otteita alla.

IMG_3654
Graniittia // Granite

Etualan kaksi punertavaa kivipisaraa on tehty graniitista, tarkemmin sanottuna rapakivigraniitin pyterliittimuodosta. Pyterliittimuodon rapakivigraniitissa esiintyy maasälpäovoideja kuten viborgiitissa, mutta viborgiittimuodolle ominaiset vaaleat ulkokehät puuttuvat. Esimerkkikuvan viborgiitista löydät esimerkiksi tästä julkaisusta.

IMG_3648_A
Labradoriittia // Labradorite

Veistoksen iso levy on tehty labradoriittipitoisesta kivestä. Kuvassa näkyy kuinka yhden labradoriittikiteen pinta hehkuu eri sinisen ja keltaisen väreissä. Tämä johtuu valon taittumisesta mineraalin rakenteesta. Tällaista iridisoivaa labradoriittia kutsutaan myös spektroliitiksi. Nimi on ollut alunperin Ylämaan labradoriitin kaupallinen nimi.

IMG_3651_A
Jaspista // Jasper

Ison kivilevyn takapuolelta löytyy vielä punainen kivipisara joka koostuu pääasiassa jaspiksesta, eli piilokiteisestä kvartsista. Hienona yksityiskohtana kannattaa huomata pisaran yläpuolen omamuotoisista kiteistä koostuva kvartsikiderykelmä.

IMG_3652_B
Omamuotoisia kvartsikiteitä // Euhedral quartz grains

Oletko nähnyt Peltokankaan taideteoksen? Bongasitko siitä samat yksityiskohdat kuin minä vai löysitkö jotain muuta mielenkiintoista?

Didrichsenin taidemuseo sijaitsee Helsingin Kuusisaaressa. Museon pihalla oleva veistospuisto on julkinen ja voit vierailla puistossa maksutta. Veistospuiston pdf-muodossa olevan esitteen löydät täältä. Jos haluat kokeilla omien kiteiden kasvatusta, löydät ohjeet blogista. Seuraa blogia myös Facebookissa!

–In English:

Didrichsen Art Museum is located at Helsinki, Finland. Rock sculpture “Strange rain last night”, made by Matti Peltonen is currently situated in the garden of the museum. In this sculpture art meets geology, which is shown in the use of different rock types and minerals. Nice details are pyterlite drops, colour play of labradorite and euhedral quartz grains on the top of jaspis drop. Pyterlite is form of rapakivi granite, where feldspar ovoids lacks the light outer rim.

Sculpture park is public and can be visited for free. More information about the sculptures can be read from here.

Keidassuo Helsingin reunalla

slm1

Tupasvilla, suopursu ja lakka reunustavat pitkospuita. Mättäitä värittävät pyöreälehtikihokin tahmaiset lehdet ja kukkiva karpalo. Näkymän perusteella olisi vaikea arvata missä ollaan. Jakomäessä sijaitseva Slåttmossen on Helsingissä ainutlaatuinen keidassuo. Suojeltu suoalue ja pitkospuut sijaitsevat Helsingin puolella, mutta suo jatkuu myös Vantaan alueelle.

slm2

Suomen suot alkoivat kehittyä heti jääkauden lopulla mannerjään sulaessa. Suomen vanhimmat suot ovat yli 10 000 vuotta vanhoja ja soiden keskimääräinen ikä on 4880 vuotta. Tarkkaa ikää en Slåttmossenille löytänyt, mutta se on lähes lopullisen kehitysasteen saavuttanut suo. Suon vetisempiä alueita kutsutaan kuljuiksi ja kuivempia kohoumia kermeiksi.

slm5
Retken eläinbongauksena sisilisko. Wikipedian mukaan suolla on vieraillut jopa hirviä.

Ainoa moitittava asia on liikenteen melu joka kantautuu suolle asti. Onneksi kihokeiden ja karpalonkukkien bongailu on omiaan viemään ajatukset pois melusta ja kaupungista.

slm4
Pyöreälehtikihokin ruusukkeita löytyy suolta todella paljon.

slm3

Slåttmossenin saavuttaa parhaiten Somerikkotieltä käsin jonne pääsee monilla busseilla. Suoalue on monin tavoin arvokas, joten pysyttelethän suolla vieraillessasi pitkospuilla. Alueelta ei löydy opastetauluja, mutta Helsingin kaupungin suunnitelman mukaan Slåttmossenin aluetta on tarkoitus kehittää esimerkiksi tämän suhteen. Kannattaa vierailla myös lähellä sijaitsevalla muinaisrannalla.

This slideshow requires JavaScript.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita pääkaupunkiseudulta. Jos pidit tästä, lue myös jääkauden jättämistä jäljistä Roihuvuoressa.

Lisätietoa:

Slåttmossenin suojelualueen kartta (Helsingin kaupunki).

Geologian tutkimuskeskuksen julkaisema raportti Suomen soiden kehityksestä ja ikätuloksista.

Geologia.fi -sivuston artikkeli soiden muodostumisesta.

Menovinkki: Geologiset kokoelmat, kesä 2016 // Travel tip: Geological collections, summer 2016

ametisti

Viime kesänä yleisösuosiota saavuttaneet Kumpulan kartanossa sijaitsevat geologiset kokoelmat ovat auki yleisölle taas kesällä 2016 seuraavasti:

pe-la 3.-4.6., klo 13-16 (pääsymaksu puutarhaan ja kokoelmiin 6/3 euroa)
pe-la 1.-2.7., klo 13-16 (pääsymaksu puutarhaan ja kokoelmiin 6/3 euroa)

Kokoelmat ovat auki myös Suomen luonnon päivänä lauantaina 27.8., klo 13-16, jolloin kaikkiin Luomuksen yleisökohteisiin on vapaa pääsy.

Kumpulan kartano ja geologiset kokoelmat sijaitsevat Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä, Helsingissä. Lisätietoa puutarhan aukioloista, sijainnista ja muista käytännön asioista Luomuksen kotisivuilta.

Vierailua ennen kokoelmien näytteisiin voi tutustua virtuaalisesti aikaisemmin kirjoittamieni juttujen kautta:

Kvartsin monet kasvot
Viisi (+1) mielenkiintoista näytettä
Salmiakkihuumaa
Brusiitti – magnesiumhydroksidista apua mahan liikahappoisuuteen
Serpentiiniä vappuun!

The geological collections of Luomus in Kumpula manor will be open during summer 2016 for public as follows: 

Fri-Sat 3.-4.6., 13-16 o’clock (entry fee to the garden and the collections 6/3 euros)
Fri-Sat 1.-2.7., 13-16 o’clock (entry fee to the garden and the collections 6/3 euros)

During “Finnish Nature Day” (Suomen luonnon päivä) on saturday 29.8., 13-16 o’clock geological collections will be also open and entry is free.

Geological collections are located in Kumpula manor, Kumpula botanic garden, Helsinki. For more information about opening hours, location, and other practical things see home page of Luomus.

If you want to take a virtual tour to the collections, take a look at these texts: Kvartsin monet kasvot, Viisi (+1) mielenkiintoista näytettä, and Salmiakkihuumaa. Texts are in Finnish, but they contain several photographs.

Pyöräretki aurinkokunnan halki // Bike trip across the Solar System

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mallin Aurinko, kuin myös sen jalusta, on halkaisijaltaan 140 cm ja se on sijoitettu 20 metriä korkean pylvään päälle. // Width of the Sun is 140 cm and it is located on top of 20 meter high pole.

(See English summary below)

Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus tutustua aurinkokunnan rakenteeseen ja mittasuhteisiin Espoon ja Helsingin rajan tuntumaan rakennetun aurinkokunnan mallin avulla. Parhaiten aurinkokuntamalliin pääsee käsiksi pyörällä, mutta Pajamäen ympäristössä sijaitseviin Aurinkoon ja neljään kiviplaneettaan on helppo tutustua myös jalkaisin.

kooste
Venus (ylhäällä vasemmalla), Mars (ylhäällä oikealla), Maa ja kuu (alhaalla). Maa ja kuu on toteutettu poikkeuksellisessa tavalla aikaisemmin esiintyneen ilkivallan vuoksi. // Venus (up left), Mars (up right), Earth and the Moon (down). Model of the Earth and the Moon were executed differently compared to other planets because of vandalism.

Planeettojen läheisyydessä löytyy ainakin rippeet infotauluista, joiden pitäisi sisältää enemmän tietoa Auringosta ja planeetoista. Valitettavasti useampi infotaulu on rikottu tai töhritty, joten lisätietoa aurinkokunnan osasista kannattaa lukea Ursan nettisivuilta. Kannattaa huomioida, että Ursan nettisivuilla näkyvässä kartassa Saturnuksen paikka on merkitty hieman liian länteen (tästä näet mallin oikean paikan).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Saturnus urbaanissa ympäristössä. // Saturn and urban environment.

Kaikki aurinkokunnan osat ovat hyvin paikoillaan ja melko helposti löydettävissä. Mukaan kannattaa varata kartta jossa näkyvät planeettojen paikat, sekä kiikarit. Reppuun kannattaa tietysti myös varata retkieväät! Uranus löytyy läheltä Villa Elfvikin luontotaloa, jonka yhteydestä löytyy kahvila (käteismaksu).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Uranus
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kyltti kohti planeettaa. // Sign towards the planet
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Uranus löytyy huvimajan sisältä. // Uranus can be find inside the summer house.

Kääpiöplaneetta Pluto ja sen kuu Charon on poikkeuksellisesti merkitty vain nuppineuloilla aikaa nähneen infotaulun oheen. Tämä oli  viimeiseksi jääneenä kohteena hieman pettymys. Tästä syystä suosittelen, että retken viimeiseksi kohteeksi valikoituu esimerkiksi Lehtisaaressa sijaitseva Neptunus. Neptunuksen luota Aurinko löytyy kiikareilla tähystämällä, joka aiheutti omassa retkikunnassani innostusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kahdeksas planeetta Auringosta, Neptunus, löytyy Lehtisaaresta noin 4,5 kilometrin päässä Auringon mallista. // Neptune, the eight planet from the Sun, can be found from Lehtisaari. Distance to the Sun is ca. 4.5 km.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Neptunuksen luota Auringon malli näkyy kiikareiden kanssa. // The Sun can be seen from the Neptune with binoculars.

Aurinkokuntamalli on kokonaisuudessaan suositeltava kohde, joka havainnollistaa hyvin planeettojen kokoeroja, kuin niiden sijaintia aurinkokunnassa. Testireittimme kerrytti matkaa Auringolta Plutolle lähes 20 kilometriä, mutta reittivalinnat vaikuttavat ja Aurinkokunnan läpi pääsee kulkemaan kyllä lyhyemminkin.

Lisäys: Pyöräretki on planeettojen bongauksen lisäksi erinomainen retkikohde jo Laajalahden ympäristön kauniiden maisemien takia.

Päivitys 5.12020: blogitekstin yhteydessä ollut nettilinkki karttaan ei enää toiminut ja viittaus sinne on poistettu. Planeettojen sijainnit voit katsoa esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista. Lisätietoa aurinkokuntamallista myös Ursan kotisivuilta.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Muita pyöräretken arvoisia kohteita ovat esimerkiksi Roihuvuoresta löytyvät jääkauden jättämät jäljet ja pala supertulivuoren magmasäiliötä. Jos taas haluat nähdä erikoisesti rapautuneen siirtolohkareen, suosittelen retkeä Sipoonkorpeen!

Lisätietoa aurinkokunnasta löytyy myös Geologia.fi-sivustolta.

 

-In English:

A model of the Solar System can be found along the border of Espoo and Helsinki. The model illustrates the sizes of the planets and their locations in 1:1 000 000 000 km scale. The model is easiest to reach by bicycle, but the Sun and four closest planets at Pajamäki area can be reached quite easily also by foot. Uranus is located near nature house Villa Elfvik that have a cafeteria (only cash accepted, see opening times from the home page).

The dwarf planet Pluto and its moon Charon are illustrated only with pins at the info board. The info board is slightly in poor condition, so I suggest that for example Neptune is left for final stop for the trip. From Neptune you are able to see the Sun with binoculars. 

The Solar System model is worth of visiting and all the parts can be found quite easily. Just make sure that you have a map with you that show the locations of the Sun and the planets. All the locations are marked into this map. However, the exact location of the Saturn is a little bit further to east along the same road. I  The lenght of our test trip from the Sun to the Pluto was almost 20 kilometers, but the lenght vary depending on the route choices. 

Edit: In addition to searching planets, this trip is worth of doing because of the beautiful surroundings of Laajalahti bay.

Top 3 näytettä Luonnontieteellisessä museossa

Oletko suuntaamassa joululomalla Luonnontieteelliseen museoon? Tässä kolme näytettä, joihin minun mielestäni siellä kannattaa ainakin tutustua!

1. Suomen vanhin kivi – Siuruan gneissi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varsin vaatimattomalta näyttävä kivenlohkare seisoo puisen laatikon päällä Suomen luonto -näyttelyosiossa. Ikää tällä kivivanhuksella on 3 500 miljoonaa vuotta. Se on Suomen ja koko Fennoskandian vanhin kivi. Kiven emäkallio sijaitsee Pudasjärven kunnassa. Siuruan gneissin vieressä nököttää muuten palanen Suomen muinaisen tulivuoren laavakiveä!

 

2. Kalliosta kiukaalle – diabaasi

Lähellä Siuruan gneissiä sijaitsee diabaasi-lohkare. Se nököttää yhdessä hiekkakiven ja rapakivigraniittilohkareen kanssa lähellä karhuja. Diabaasi on niin kutsuttu puolipinnallinen kivilaji, eli juonikivi. Diabaasijuonet ovat muinaisten tulivuorten syöttökanavia, joihin kiteytyvä kivisula ei päässyt purkautumaan aivan maanpinnalle asti. Diabaasille ominaista on ofiittinen rakenne, jossa vaaleat ja levymäiset maasälpäkiteet sulkevat sisäänsä lomittain tummempia mineraaleja. Tämä rakenne tekee diabaasista kestävän ja sitkeän. Rakenteensa vuoksi se on suosittu kiuaskivi!

 

3. Stromatoliittit – elämän ensihetket

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yllä olevassa kuvassa näkyy poikkileikkaus muinaisen stromatoliittiyhdyskunnan jälkeen jättämästä muodostumasta. Noin 2000 miljoonaa vuotta sitten Tervolan kohdalla liplatti meri, jonka vuorovesialtaissa eli nykyisten sinilevien sukulaisia syanobakteereita. Tämä kerroksellinen stromatoliittimuodostuma löytyy Elämän historia -näyttelyosiosta. Vanhimmat säilyneet ja tunnistetut elämänmerkit maapallolla ovat samankaltaisia stromatoliittirakenteita ja ne ovat noin 3 500 miljoonaa vuotta vanhoja. Näissä yhdyskunnissa eläneiden syanobakteerien ansiosta maapallolle syntyi aikoinaan hapellinen ilmakehä! Tervolan stromatoliitteja voit bongata myös Kaisaniemessä, Porthanian aulassa.

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa. Lue myös Muutosta ilmassa -näyttelykatsaus.

Muutosta ilmassa -näyttelykatsaus

Luonnontieteellisessä museossa on avattu uusi Muutosta ilmassa -näyttely. Aikaisemmin laitoin blogiin muutaman kuvan näyttelyn avajaisista ja näyttelystä, mutta tässä hieman lisätunnelmia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maapallon 4,5 miljardin vuoden historian aikana ilmasto on kokenut nopeita ja hitaita muutoksia. Niin kutsutun lumipallomaan aikana maapalloamme on peittänyt miltei kauttaaltaan jäätiköityneet alueet ja välillä vallalla ovat olleet aavikoituneet alueet. Viimeisin laaja lumipallomaavaihe on ollut ennen monisoluisen elämän kehittymistä.  Punainen täplä osoittaa Suomen paikan maapallomalleissa ja jokaisen pallon alta löytyy malliin liittyvä kivinäyte, joita kannattaa paikan päällä tutkia tarkemmin. Huomaatko eroja laavakiven ja hiekkakiven välillä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Villasarvikuono.

Näyttelyssä pääsee tutustumaan moneen sukupuuttoon kuolleeseen eläinlajiin kuten villamammuttiin ja -sarvikuonoon. Tiesitkö, että villasarvikuonon (kuin myös nykyisten sarvikuonojen) komea sarvi ei ole luuta, vaan yhteensulautunutta karvaa? Näyttelyn loppupuolella vilahtavan luolaleijonan yhteydessä taas selviää, että kalliomaalausten perusteella luolaleijonauroksilla ei ollut muhkeaa harjaa. Tämä video esittelee tarkemmin miten näyttelyn luolaleijona on tehty. Kyseisellä luolaleijonalla Luonnontieteellisen keskusmuseon ylikonservaattori Ari Puolakoski nappasi ykkössijan eläintentäytön erikoissarjassa Euroopan mestaruuskilpailussa aikaisemmin tänä vuonna.

mammutinkarva
Mammutin karvaa.

Näyttelyn villamammutit ovat kaikessa jylhäisyydessään hankalaa ikuistettavaa valokuvaan ja niitä kannattaa käydä ehdottomasti ihastelemassa paikan päällä! Mammuttihuoneesta löytyy myös useampi vetolaatikko joihin kannattaa muistaa kurkata. Ne kätkevät sisäänsä esimerkiksi aitoa mammutin karvaa! Mammuttien matka museoon oli vuoden alussa muuten varsinainen seikkailu:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näyttelystä löytyy myös kurkistusikkuna museon tutkijoiden huoneeseen. Löytämisen ilon vuoksi jätän tarkan paikan tässä paljastamatta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tulevaisuuden bussipysäkki? Näyttelyssä keskitytään menneiden ilmastonmuutosten lisäksi pohtimaan sitä, millaisia muutoksia tällä hetkellä on planeetallamme käynnissä ja kuinka jokainen meistä voi ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä valintoja. Kansainvälisesti kaupunkikuvassa yleistyvät viherkatot ovat yksi keino hallita ja vähentää esimerkiksi kaupungistumisen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja meluisuutta.

Näiden kuvien myötä toivotan tervemenoa näyttelyyn! Tarkemmat tiedot aukioloajoista ja yhteystiedoista löytyvät Luonnontieteellisen museon kotisivuilta. Lisää mammuteista voit lukea esimerkiksi täältä ja täältä. Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa.

Muutosta ilmassa, pöhinää avajaisissa

Kuva: Luomus

Eilen juhlittiin Luonnontieteellisessä museossa tänään yleisölle avautuvaa  uutta näyttelyä “Muutosta ilmassa”. Näyttelyn kautta pääsee tutustumaan mm. Luomuksessa ja Helsingin yliopistossa tehtävään ilmastonmuutostutkimukseen ja maapallon ilmastohistoriaan. Tässä muutama tuokiokuva avajaisista ja näyttelystä. Toivottavasti innostut vierailulle, vaikka jo tänään! Ja pysy kuulolla, yksityiskohtaisempi juttu näyttelyyn liittyen on tulossa tänne blogiin lähitulevaisuudessa.  Lue lisää näyttelystä Luomuksen sivuilta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vieraita, lämpöä ja avajaisjuhlapöhinää!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aarteita kannatteleva pihlajapuu löytyy jurtan vierestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luolakarhu ja sen varjo.

Tyynylaavaa Harakan saarella, Helsingissä! // Pillow lava at Harakka Island, Helsinki!

pillow

(English summary at the end, see also the figure captions!)

Kyllä, aikamatkustus on mahdollista Helsingissä myös Harakan saarella! Viiden minuutin venematka kiidättää matkustajansa noin 1 900 miljoonan vuoden taakse, jolloin paikalla puhisi tulivuorisaaria. Näistä tulivuorista on muistona säilynyt saaren rantakallioissa kauniita tyynylaavarakenteita ja ne ovat syntyneet samana ajanjaksona kuin Vuosaaresta löytyvät tyynylaavat ja vulkaaniset kerrostumat. Tyynylaavarakenne syntyy laavaan, joka purkautuu veden alle. Veden vaikutuksesta laavan pintaosa jähmettyy nopeasti ja syntyy laavaputkia joiden poikkileikkaukset ovat nyt näkyvissä Harakan rantakalliossa.

Tyynylaavarakenteita rantakallioissa. Mittakaavana oleva linssinsuojus on halkaisijaltaan noin 5 cm. Huomaa kalliossa olevat soikeat alueet, jotka edustavat tyynylaavan poikkileikkauksia. Tummat, kapeammat kohdat edustavat laavaonkalon nopeasti jäähtynyttä pintakerrosta. // Pillow lava structures. Lens protector (ca. 5 cm across) for a scale. Dark, thin parts of the circles represent quickly chilled surface parts of lava tubes.

Rantakallioita kannattaa tutkia myös hieman laajemmalti. Aivan tyynylaavojen läheltä löytyy kallioperän osia, jotka ovat poimuttuneet mutkalle tulivuoritoimintaa seuranneen poimuvuoriston muodostumisen aikana. Poimuvuoristo syntyi etelä- ja keski-Suomen alueelle, kun vulkaanisista saariketjuista muodostuva mannerlaatta törmäsi Itä- ja Pohjois-Suomen aluetta muodostavaan vanhempaan mantereeseen.

Vuorijononpoimutuksen yhteydessä syvemmälle päätyneet kuoren osat alkoivat osittain sulaa ja syntyi kuvassa näkyvät vaaleammat raidat. Tälläistä osittain sulaneesta ja osittain sulamattomasta kiviaineksesta koostuvaa kiveä kutsutaan migmatiitiksi, eli seoskiveksi.

Poimuttunutta kallioperää. // Folded bed rock.

 

Muutettu 26.4.2016. Harakan luontokeskus avautuu 2.5 ja on auki 30.9 asti. Lisätietoa Harakan luontokeskuksesta. Yhteysveneet kulkevat Kaivopuistosta, Cafe Ursulan läheltä, puolen tunnin välein noin tasalta ja puolelta. Edestakainen matka maksaa 5 euroa. Vuoden 2016 aikataulut löydät täältä. Tyynylaavat ovat helposti saavutettavissa heti saaren venelaiturilta.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita Helsingissä metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta).

Tyynylaavaa on säilyneenä akvaariorakennuksen takana olevissa rantakallioissa. Paljastuman koko on noin 5 x 10 m. // Pillow lava structures are preserved in the bedrock behind the aquarium building. Size of the outcrop is ca. 5 x 10 m.

Yes, time travelling is possible! Harakka is an island that is located ca. 5 minute boat trip from Kaivopuisto. During the trip you are able to travel ca. 1 900 million years back in time. On the island you are able to see pillow lava structures locally in the bedrock. These structures tells that millions of years ago lava from an active volcano was erupting under the water.

Near the pillow lava structures you are able to see also nice folding in the bedrock. These folds were formed when the volcanic island arcs collided to an older ancient continent (which forms the current bedrock of eastern and northern Finland) and formed a mountain range. During the same event the bedrock was partially melted and formed the lighter colored stripes in the rock.

Edit. 26.4.2016: Harakka Nature Center opens up 2.5.2016 and will be closed at 30.9.2016. Harakka is served at about 30 minute intervals by a boat that departs from the Ullanlinna pier, near Cafe Ursula at Kaivopuisto. The return fare for the boat trip is 5 euros. More information about Harakka Nature Center and boat time table (in Finnish).

Menovinkki: Helsingin Observatorio // Travel tip: Helsinki Observatory

(English summary at the end, see also the figure captions!)

Helsingin Observatorio sijaitsee Tähtitorninmäellä. Suuntasin vihdoin ensikäynnille Observatorioon huomatessani tällä hetkellä käynnissä olevan Rosetta-luotaimeen ja komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoon keskittyvän pienoisnäyttelyn. Observatorion käyntiosoite on Kopernikuksentie 1 ja sisäänkäynti löytyy samalta sisäpihalta, missä sijaitsee myös Observatorion tiedekahvila.

Kooltaan näyttely on pieni, joten siellä ehtii piipahtamaan vaikkapa ohikulkumatkalla, jos sattuu olemaan ylimääräinen puolituntinen käytettävänä. Toisaalta, jos aikaa riittää, saa näyttelytiloissa olevien tietokoneiden tarjoaman tiedon parissa kulumaan aikaa kauemminkin.

Meridiaanisalista löytämäni lempiesine: arabialainen tähtikarttapallo vuodelta 1897. Tässä mallissa maapallo sijaitsee pallon keskustassa. // Star chart ball from the year 1897. In this model the Earth is situated in the core of the ball. 

Rosetta-luotaimen ja 67P-komeetan ympärille keskittyvässä pienoisnäyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella 3D-tulostetun komeetan ytimeen, luotaimen laskeutujan CDMS-massamuistin varakappaleeseen ja vertailuun eri geologisten näytteiden vesipitoisuuksista. Pidin erityisesti havainnollistavasta tavasta esittää eri kivilajien vesipitoisuuksia pienten vesipullojen kanssa! Alakuvassa esimerkkinä kimpale graniittia ja sen sisältämä vesi! Vesi on sitoutuneena tummana näkyvän kiillemineraali biotiitin kiderakenteeseen. Tiesitkö muuten, että 67P-komeetta on niin huokoinen että se kelluisi vedessä?

Pala graniittia ja pullossa sen sisältämä vesimäärä. // Piece of granite and its water content in a bottle.

Observatorion näyttelyt ovat kotisivujen perusteella suunnattu lapsille ja koululaisille, mutta myös kaksi, ei niin syvällisesti tähtitieteeseen perehtynyttä, aikuistakin viihtyi näyttelyssä oikein hyvin!

Lisätietoa:

Observatorion yhteystiedot, pääsymaksut ja aukioloajat.
Pienoisnäyttely: ”Rosetta – Aurinkokunnan arvoitukset” on avoinna vuoden 2015 loppuun.

Taiteiden yönä torstaina 20.8. observatorioon vapaa pääsy ja ekstraohjelmaa. Lisää tietoa täältä. Observatorio kuuluu myös Museokortin piiriin!

Helsinki Observatory locates on Tähtitorninmäki hill. Currently ongoing small exhibition about Rosetta mission and the 67P/Churyumov-Gerasimenko comet was a good motive for me to finally visit the Observatory!

Exhibition as a whole is quite small and you are able to see everything if you have only small amount of time to use. However, the exhibition rooms have computers filled with all kind of information, so you might end up spending there a moment or two.

In the part about Rosetta mission, you are able to see for example the 3D-printed nucleus of the comet, spare piece of CDMS mass storage, and comparison of water content in different geological samples. I really liked about the illustrative way of presenting the water content in the rocks with small water bottles next to the samples! And by the way, did you know that the comet 67P is so porous that it would float on water? 

According to their web site, the Observatory is targeted to school childrens, but also two adults, with not that extensive astronomy background, enjoyed the visit to the exhibition!

More information:

Contact information, prices and opening hours. Small exhibition about Rosetta mission is open until to the end of year 2015.

During the Night of Arts, 20.8, the admission to the Observatory is free of charge. More information from here (in Finnish). If you own the annual joint ticket called “Museokortti” you are able to entry to the Observatory with the card, info (in Finnish).