Geodiversiteetti on osa luonnon monimuotoisuutta

henkilö_vuori_pixabay
Kuva: Pixabay

Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Englanninkielellä päivä on ”International Day for Biological diversity”, joten päivä rinnastuu sananmukaisesti biodiversiteettiin. Elämän kirjoon vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti geodiversiteetti.

Geodiversiteetillä tarkoitetaan elottoman luonnon – esimerkiksi kallioperän, maaperän ja vesistöjen – monimuotoisuutta. Geodiversiteetin monipuolisuus vaikuttaa positiivisesti myös eliölajiston monimuotoisuuteen. Toukokuun alussa Oulun yliopistossa julkaistun väitöskirjatutkimuksensa perusteella Helena Tukiainen toteaa, että geodiversiteettiä suojelemalla on mahdollista suojella myös biodiversiteettiä, sillä muuttuvissa olosuhteissa geodiversiteetti on vakaampi kokonaisuus.

Geodiversiteettiä on terminä alettu luonnontieteellisessä yhteydessä käyttämään 1990-luvulta alkaen (Serrano ym. 2007), mutta ajatus geodiversiteetin vaikutuksesta eliöihin juontuu vuosisatojen takaa. Geologisia indikaattorikasveja, eli koostumukseltaan tietynlaisen kallio- ja maaperän päällä kasvavia kasveja, voidaan käyttää apuna esimerkiksi mineralisaatioiden etsimisessä. Jo vuonna 1556 julkaisemassaan kirjassaan kaivosinsinööri Georgius Agricola toteaa tiettyjen puiden lehtien värimuutosten indikoivan malmiesiintymiä.

Yksi esimerkki geologisesta indikaattorikasvista on aiemmin blogissa esitelty serpentiinipikkutervakko, kasvi, joka on sopeutunut kasvamaan raskasmetallipitoisessa maaperässä. Pohjois-Ruotsissa toimineen Viscarian kaivoksen kallioperän malmiesiintymät löydettiin pikkutervakon avulla. Paikalle perustettu kaivos sai nimensä löydön apuna olleen kasvin tieteellisen nimen (Viscaria) mukaan.

Geodiversiteetillä on merkitystä myös kulttuurillisesti. Monipuoliset elottoman luonnon ympäristöt luovat esimerkiksi erilaisia virkistysympäristöjä, ekoturismia ja esteettisesti arvokkaita alueita. Hyvä esimerkki tällaisesta on vuoden 2018 retkikohteeksi valittu Rokua Geopark.

maapallo_vatsa_EL
Kuva aiemmasta julkaisusta: Elävä maa

Se, millaiseksi maapallo on historiansa aikana muokkaantunut, on geologisen aineen kiertokulun ansiota. Yksi tätä aineen kiertokulkua ylläpitävä asia on laattatektoniikka. Mineraalien evoluutioon liittyen suosittelen kuuntelemaan Tiedeykkösen kuukauden takaista lähetyksen (Mineraalievoluutio – kivien ja elämän vahva yhteys lisäsi mineraalien määrää tuhansilla).

Ilman geologista aineen kiertokulkua ja sen luomaa geodiversiteettiä en istuisi kirjoittamassa tätä tekstiä, etkä sinä lukemassa sitä siellä ruudun toisella puolella. Kuten Kari Kinnunen Tiedeykkösen lähetyksessä toteaa vapaasti lainaten: “…kivillä ja elämällä on aivan kiinteä yhteys. Elämää ei olisi ilman kiviä ja mineraaleja, ja sitten toisaalta ei olisi maapallolla näin paljon erikoisia mineraalilajeja kuin nykyään on, jos maapallolla ei olisi elämää. Kummatkin ovat yhteydessä toisiinsa.”

Juhlistakaamme siis luonnon monimuotoisuuden päivänä myös elottoman luonnon monimuotoisuutta!

Lue myös blogissa aikaisemmin julkaistut kivi- ja kasvimaailmaa sivuavat tekstit: Kivi- ja kasvimaailman välissä, sekä Kivi- ja kasvimaailman välissä, osa 2: puut kullan ja timanttien perässä.

 

Päivitys 23.5.2019: väitöskirjatutkija Maija Tolvanen (OY) on kirjoittanut aikaisemmin tänä vuonna geodiversiteettiä ja biodiversiteettiä sivuavan jutun Versus-verkkojulkaisuun. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa vilkaista myös sitä!

 

Lähteet ja lisätietoa:

Bressan. 25.11.2016. Plants can reveal much about underlying geology. Forbes.

Knudson, Kelly & Fisher. 2018. Appraising geodiversity and cultural diversity approaches to building resilience through conservation. Nature Climate Change, 8, 687–685.

Laattatektoniikka, Geologia.fi.

Mäkinen, Johansson, Räisänen & Räsänen. 2008. Geologinen monimuotoisuus Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella ja sen lähiympäristössä. Geologian tutkimuskeskus, P21.4/2008/29. (Löytyy etsimällä Hakku-palvelusta)

Serrano, Purificación & Valladolid. 2007. Geodiversity. A theoretical and applied concept. Geographica Helvetica, 62, 140–147.

Tukiainen. 2019. Multi-scale relationship between geodiversity and biodiversity across high-latitude environments: implications for nature conservation. Nordia Geographical Publications, 48, 1–54.

Utah Geological Survey: What are the roots of geobotany?