Granaatintäyteinen kallio

Roihuvuori granaatti Auringossa kimmeltävä tummanharmaa pieniä pahkuja täynnä oleva seinämä muistuttaa tarujen lohikäärmeen suomuista kylkeä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että Roihuvuoressa sijaitseva kallioleikkaus koostuu hyvin granaattipitoisesta kiilleliuskeesta.

Tämän kiven alkuperä ulottuu noin 1 900 miljoonan vuoden taakse, jolloin merenpohjaan kerrostui hienojakoista savimaista sedimenttiainesta. Svekofennisen vuorijonopoimutuksen yhteydessä, noin 1 880 miljoonaa vuotta sitten, tämä sedimentti joutui syvemmälle maankuoreen, jossa se mukautui korkeampiin lämpötila- ja paineolosuhteisiin kiteytymällä uudelleen. Alunperin hienojakoisesta saviaineksesta kiteytyi kiilteitä ja granaatteja. Takaisin maanpinnalle kiilleliuske on syntynsä jälkeen paljastunut vuosimiljoonien aikana tapahtuneen eroosion, eli kiven kulumisen, kautta.

Roihuvuori granaatti
Tämä on lopputulos kun savea paistetaan vähän korkeammassa lämpötilassa ja paineessa! Punertavat pahkut ovat granaattia ja tummat levymäiset mineraalit kiillettä.

Punertavat granaattikiteet ovat ominaisuuksiltaan kestävämpiä kuin niitä ympäröivät kiilteet ja tästä syystä ne ovat kiven kuluessa jääneet ympäristöstään koholleen. Kiilteet taas ovat rakenteeltaan levymäisiä ja siksi näyttää siltä että kallio kimmeltelee auringossa kun auringonvalo heijastuu kiteiden pinnoista.

Jos olet aina halunnut nähdä granaatin on Roihuvuoren kallioseinämä erinomainen kohde, sillä tämän seinämän kiteitä on vaikea olla huomaamatta! Osa granaattikiteitä pilkistää seinämästä vielä kokonaisina kiteinä paljastaen omamuotoiset sileät kidepintansa – löydätkö näitä aarteita kallion pinnasta?

Loppuun vielä aiheeseen sopiva lainaus elokuvasta Muumipeikko ja pyrstötähti:

Nipsu: “Ovatko granaatit sinun?” Nuuskamuikkunen: “Ovat kun katselen niitä. Minä omistan kaiken kauniin mitä katselen ja kaiken mistä iloitsen.”

Miten löytää granaattikallio? Kallioleikkaus sijaitsee Roihuvuoressa, Kreijarinkuja -nimisten pysäkeiden välissä, aivan kävely- ja pyörätien vieressä.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Kohteet täydentyvät kevään ja kesän edetessä! Tämän kohteen lähellä on myös jääkauden jättämiä jälkiä ja pala supertulivuoren magmasäiliötä. Jos taas haluat nähdä erikoisesti rapautuneen siirtolohkareen, suosittelen retkeä Sipoonkorpeen!

Oliko ongelmia löytää perille? Laita viestiä elina.lehtonen (at) helsinki.fi, niin yritän parhaani selkeyttää ohjeita.

Lähde: Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. (toim.) 1998. Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Helsinki, Suomen Geologinen Seura ry., 375 s.

Erikoisesti rapautunut siirtolohkare, Sipoonkorpi

rapakiviSipoonkorven kansallispuistosta löytyy erikoisesti rapautunut siirtolohkare, joka muistuttaa ulkomuodoltaan hieman kahdeksikkoa. Lohkare on koostumukseltaan rapakivigraniittia, noin 1,6 miljardia vuotta sitten puhisseen tulivuoren magmasäiliötä (rapakivigraniittia ja sen syntyä on aikaisemmin sivuttu tarkemmin täällä). Lohkare on päätynyt Sipoonkorpeen jääkauden kuljettamana.

Rapakiven murenevaa pintaa
Rapakiven murenevaa pintaa

Sipoonkorven rapakivilohkareesta ja sen ympäristöstä saa hyvän käsityksen siitä, mistä tämä kivilaji on saanut alkujaan nimensä. Rapakivigraniitti rapautuu rakenteensa vuoksi helposti karkearakaiseksi soraksi, eli moroksi. Moroa löytyy runsaasti myös tämän lohkareen ympäriltä, kuin sen ympäristöstä jossa alkuperäisistä siirtolohkareista on jäljellä enää morokasat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Morokasa rapakivilohkareen vieressä.

Rapakivilohkare on reilun puolen kilometrin kävelymatkan päässä Bisan ulkoilumajalta. Metsässä kulkee useampia pieniä polkuja ristiin rastiin ja löytäminen vaatii hieman suunnistustaitoa. Mukaan kannattaa varata kartta (katso alla oleva linkki)! Koska tämä rapakivilohkare on pinnaltaan aika hauras, kannattaa välttää turhaa kiipeilyä ja rapautumisen edistämistä jotta erikoinen muoto pysyy ihailtavana mahdollisimman pitkään.

Tarkemmat kartat ja lisää tietoa Sipoonkorven alueen geologisista kohteista:

Salla, A. 2013. Sipoonkorven kansallispuiston geologiset luontokohteet. Metsähallitus. Pdf julkaisuun löytyy täältä. Erikoisesti rapautunut rapakivilohkare esiintyy julkaisussa koodilla SK-22-31.