Top 3 näytettä Luonnontieteellisessä museossa

Oletko suuntaamassa joululomalla Luonnontieteelliseen museoon? Tässä kolme näytettä, joihin minun mielestäni siellä kannattaa ainakin tutustua!

1. Suomen vanhin kivi – Siuruan gneissi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varsin vaatimattomalta näyttävä kivenlohkare seisoo puisen laatikon päällä Suomen luonto -näyttelyosiossa. Ikää tällä kivivanhuksella on 3 500 miljoonaa vuotta. Se on Suomen ja koko Fennoskandian vanhin kivi. Kiven emäkallio sijaitsee Pudasjärven kunnassa. Siuruan gneissin vieressä nököttää muuten palanen Suomen muinaisen tulivuoren laavakiveä!

 

2. Kalliosta kiukaalle – diabaasi

Lähellä Siuruan gneissiä sijaitsee diabaasi-lohkare. Se nököttää yhdessä hiekkakiven ja rapakivigraniittilohkareen kanssa lähellä karhuja. Diabaasi on niin kutsuttu puolipinnallinen kivilaji, eli juonikivi. Diabaasijuonet ovat muinaisten tulivuorten syöttökanavia, joihin kiteytyvä kivisula ei päässyt purkautumaan aivan maanpinnalle asti. Diabaasille ominaista on ofiittinen rakenne, jossa vaaleat ja levymäiset maasälpäkiteet sulkevat sisäänsä lomittain tummempia mineraaleja. Tämä rakenne tekee diabaasista kestävän ja sitkeän. Rakenteensa vuoksi se on suosittu kiuaskivi!

 

3. Stromatoliittit – elämän ensihetket

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yllä olevassa kuvassa näkyy poikkileikkaus muinaisen stromatoliittiyhdyskunnan jälkeen jättämästä muodostumasta. Noin 2000 miljoonaa vuotta sitten Tervolan kohdalla liplatti meri, jonka vuorovesialtaissa eli nykyisten sinilevien sukulaisia syanobakteereita. Tämä kerroksellinen stromatoliittimuodostuma löytyy Elämän historia -näyttelyosiosta. Vanhimmat säilyneet ja tunnistetut elämänmerkit maapallolla ovat samankaltaisia stromatoliittirakenteita ja ne ovat noin 3 500 miljoonaa vuotta vanhoja. Näissä yhdyskunnissa eläneiden syanobakteerien ansiosta maapallolle syntyi aikoinaan hapellinen ilmakehä! Tervolan stromatoliitteja voit bongata myös Kaisaniemessä, Porthanian aulassa.

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa. Lue myös Muutosta ilmassa -näyttelykatsaus.

Advertisements

Maan ajanjaksot haltuun metallin tahtiin, osa 1

lava_pixabay
Laavakiviä. Kuva: Pixabay

The Ocean (tunnetaan myös The Ocean Collective) on saksalainen metallibändi. Yhtyeeltä on ilmestynyt kuusi studioalbumia, joista yksi on nimeltään Precambrian. Tässä 2007 vuonna julkaistussa albumissa kappaleet ovat nimetty kronologisesti Maan ajanjaksojen, eli eonien, mukaan. Albumi koostuu kahdesta levystä: Hadean/Archaean ja Proterozoic.

Vaikka albumin sanoitukset eivät kirjaimellisesti geologiaan liity, tarjoaa albumi silti erinomaisen syyn tutustua hieman planeettamme geologiseen historiaan. Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn albumin levy Hadean/Archaean.

Hadean

To reclaim what we are loosing, Every day” – ote Hadean-kappaleen sanoista.

Haadeinen eoni käsittää maapallon ensimmäiset askeleet planeettana ja ajallisesti se sisältää Maan ensimmäiset 600 miljoonaa vuotta (alkaen noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten). Haadeinen eoni on saanut nimensä muinaiskreikan taruston tuonelaan ja sitä hallitsevaan jumalaan viittaavan Hades-sanan mukaan.

Haadeisella eonilla Maan kuori oli hyvin epävakaa ja on todennäköistä, että planeetan alkuvaiheina muodostunutta kuorta on kierrätetty takaisin Maan sisuksiin useaan otteeseen. Vanhimmat merkit säilyneestä kuoriaineksesta ovat 4 400 miljoonaa vuotta vanhat zirkonimineraalit, jotka löydettiin huomattavasti nuoremmasta sedimenttikivestä Australiasta. Vanhimmat laajat kallioalueet maapallolla ovat iältään 4 000–3 700 miljoonan vuoden ikäisiä, vanhimpien ulottuen siis juuri ja juuri Haadeisen eonin rajalle.

Eoarchean, Palaeoarchaean, Mesoarchaean, Neoarchaean

Where does it come from, And how was it made?” – ote Eoarchean-kappaleen sanoista.

Arkeeinen eoni käsittää maapallon historiasta ajanjakson 4 000–2 500 miljoonaa vuotta sitten. Arkeeinen eoni on maapallon historian kannalta erittäin merkittävä, sillä tämän ajanjakson aikana syntyivät ensimmäiset laajat mannerytimet jotka ovat säilyneet nykypäiviin asti. Esimerkiksi suurin osa Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperästä on iältään Arkeeista. Suomen (ja koko Euroopan unionin) vanhin kivi, Siuruan gneissi, muodostui noin 3 500 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset säilyneet elämänmerkit, stromatoliittimuodostumat, ovat myös Arkeeista alkuperää.

Arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden, eli maapallolla säilyneiden vanhimpien tulivuoriperäisten kivien, tutkiminen tiivistyy hyvin The Oceanin lyriikkaan “Mistä se tuli ja kuinka se tehtiin?”. Näiden kivivyöhykkeiden synnyn ja kehityksen tutkimus on kansainvälisesti aktiivinen tutkimusaihe ja antaa tärkeää tietoa siitä, miten planeettamme kehittyi kohti nykyistä kokonaisuutta. Suomen vanhimmat tulivuoriperäiset kivet ovat noin 2 940 miljoonaa vuotta vanhoja.

Yhtyeen muutkin albumit sivuavat geologisia teemoja. Esimerkiksi Heliocentric-albumin teema kansikuvaa myöten käsittelee heliosentrisen, eli aurinkokeskisen, maailmankuvan yleistymistä. Pelagial-levyn kappaleiden nimet taas tulevat meren syvyysvyöhykkeistä.

Jos pidit tästä, kannattaa lukea myös kansitaidegeologiasta. Jos stromatoliitit kiinnostavat, lue täältä mistä niitä voi bongata Helsingissä! Suomen arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden tutkimuksesta voit lukea lisää täältä. Siitä miten kiven ikä voidaan määrittää, olen kirjoittanut useamman julkaisun.

 

Lyriikat: The Ocean

Päivitys 11.5.2019: Linkki alkuperäiseen Precambrian-levyn kansikuvaan oli mennyt rikki ja päivitin juttuun otsikkokuvaksi laavakiviä. Poistin myös selkeyden vuoksi artikkelin lopusta tiedon vuoden 2015 keikasta.