Top 3 näytettä Luonnontieteellisessä museossa

Oletko suuntaamassa joululomalla Luonnontieteelliseen museoon? Tässä kolme näytettä, joihin minun mielestäni siellä kannattaa ainakin tutustua!

1. Suomen vanhin kivi – Siuruan gneissi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varsin vaatimattomalta näyttävä kivenlohkare seisoo puisen laatikon päällä Suomen luonto -näyttelyosiossa. Ikää tällä kivivanhuksella on 3 500 miljoonaa vuotta. Se on Suomen ja koko Fennoskandian vanhin kivi. Kiven emäkallio sijaitsee Pudasjärven kunnassa. Siuruan gneissin vieressä nököttää muuten palanen Suomen muinaisen tulivuoren laavakiveä!

 

2. Kalliosta kiukaalle – diabaasi

Lähellä Siuruan gneissiä sijaitsee diabaasi-lohkare. Se nököttää yhdessä hiekkakiven ja rapakivigraniittilohkareen kanssa lähellä karhuja. Diabaasi on niin kutsuttu puolipinnallinen kivilaji, eli juonikivi. Diabaasijuonet ovat muinaisten tulivuorten syöttökanavia, joihin kiteytyvä kivisula ei päässyt purkautumaan aivan maanpinnalle asti. Diabaasille ominaista on ofiittinen rakenne, jossa vaaleat ja levymäiset maasälpäkiteet sulkevat sisäänsä lomittain tummempia mineraaleja. Tämä rakenne tekee diabaasista kestävän ja sitkeän. Rakenteensa vuoksi se on suosittu kiuaskivi!

 

3. Stromatoliittit – elämän ensihetket

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yllä olevassa kuvassa näkyy poikkileikkaus muinaisen stromatoliittiyhdyskunnan jälkeen jättämästä muodostumasta. Noin 2000 miljoonaa vuotta sitten Tervolan kohdalla liplatti meri, jonka vuorovesialtaissa eli nykyisten sinilevien sukulaisia syanobakteereita. Tämä kerroksellinen stromatoliittimuodostuma löytyy Elämän historia -näyttelyosiosta. Vanhimmat säilyneet ja tunnistetut elämänmerkit maapallolla ovat samankaltaisia stromatoliittirakenteita ja ne ovat noin 3 500 miljoonaa vuotta vanhoja. Näissä yhdyskunnissa eläneiden syanobakteerien ansiosta maapallolle syntyi aikoinaan hapellinen ilmakehä! Tervolan stromatoliitteja voit bongata myös Kaisaniemessä, Porthanian aulassa.

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa. Lue myös Muutosta ilmassa -näyttelykatsaus.

Elämän merkkejä yliopiston aulassa

Stromatoliitit ovat sinileväyhdyskuntien aikaansaamia kerroksellisia muodostumia. Ne ovat vanhimpia säilyneitä merkkejä elämästä ja vanhimmat stromatoliittirakenteet ovat noin 3 500 miljoonaa vuotta vanhoja1. Stromatoliittien määrä on vähentynyt nykypäivään tultaessa monisoluisen elämän kehittymisen myötä, mutta yhdyskuntia löytyy edelleen esimerkiksi Länsi-Australian suolaisista vuorovesialtaista.

Myös Suomesta on löytynyt muinaisia stromatoliittirakenteita. Ikänsä puolesta ne eivät yllä aivan vanhimpien tasolle, mutta ovat kuitenkin kunnioitettavan 2 100 miljoonan vuoden ikäisiä. Tästä Tervolan alueelta löytyneestä aikanaan stromatoliittipitoisesta marmorista (metamorfoituneesta kalkkikivestä) on työstetty myös Helsingin Yliopiston Porthanian aulan lattialaatat. Kun ensi kerralla kiiruhdat luennolle niin kurkkaapa mitä jalkojesi alla näkyy! Lattialaattojen leikkauspintoihin on hienosti piirtynyt stromatoliittien jälkeen jättämä kerroksellinen kehärakenne.

Stromatoliitteja Helsingin Yliopiston Porthanian aulassa. Kuva © Jussi Heinonen.
Stromatoliitteja Helsingin Yliopiston Porthanian aulassa. Kuva © Jussi Heinonen.

Tiesitkö, että stromatoliiteista on käytetty myös lempinimeä “lasagnemaailma“? Termi kuvaa stromatoliittien vaihtelevaa bakteeri (kastike) ja kalkkikivi (lasagnelevyt) kerrosrakennetta. Koska sinibakteerit ovat yhteyttäviä eliöitä, on tämän lasagnemaailman ansiota että maapallolle on ajan myötä syntynyt hapellinen ilmakehä.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Kohteet täydentyvät kevään ja kesän edetessä!

Lisää Helsingin keskustan geologisia kohteita:

Helsingin Sanomien artikkelissa ja videossa (12.3.2015) paleontologi Mikko Haaramo kertoo kuinka tehdä fossiililöytöjä julkisilta paikoilta.

Juuri ilmestyneessä Iso Numero -lehdessä olevassa artikkelissa Luomuksen geologi Jussi Heinonen kirjoittaa miten Suomen geologinen historia näkyy rakennuskivissä. Artikkelissa on myös tarkempi kuvaus Tervolan stromatoliittirakenteista. Iso Numero -lehteä voit ostaa myyjiltä 5 euron hintaan julkisilta paikoilta. Kiitoksia Jussille myös kuvan lainasta!

Porthanian osoite: Yliopistonkatu 3.

Viite:
1Hofmann, H.J. 2000. Archean Stromatolites as Microbial Archives. Kirjassa: Microbial Sediments, s. 315-327.

Päivitys 25.9.2019: tarkennettu Tervolan stromatoliittien olevan marmorissa, eli metamorfoituneessa kalkkikivessä.