Tiedehaiku: siirtolohkare // Sciku: glacial erratic

Kummakivi

Siirtolohkare

Mietitkö koskaan
jään sylistä pudonnut,
missä on koti?

Siirtolohkareet ovat kivenkappaleita, jotka ovat irronneet kallioperästä ja siirtyneet nykyiselle paikalleen jäätikön tai jäävuoren kuljettamana. Siirtolohkareet voivat erota kivilajiltaan alla olevasta kallioperästä (tästä esimerkkinä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta löytyvät rapakivigraniittilohkareet).

Englanninkielinen termi siirtolohkareelle on glacial erratic.  Nimitys tulee latinan kielen sanasta errare, joka tarkoittaa vaeltamista.

Jos haluat tutustua siirtolohkareisiin luonnossa nappaa kohdevinkki esimerkiksi näistä artikkeleista: Erikoisesti rapautunut siirtolohkare, Kivibongausta Uutelassa, Rautamalmia ja pronssikautisia hautoja ja Roihuvuoressa hiidenkirnujen ja muinaisen supertulivuoren jäljillä.

*Aivan kaikkia perinteisen haikun tunnusmerkkejä runo ei täytä, mutta haikun henki kiteytyy tässä tapauksessa 5-, 7- ja 5-tavuisiin säkeisiin. Haikusta runomuotona voit lukea lisää Tieteen termipankista.

Lue kaikki blogissa julkaistut tiedehaikut.

Kuvassa oleva Kummakivi-niminen siirtolohkare sijaitsee Ruoholahdella (blogin kirjoittaja mittakaavana, kuva: Jussi Heinonen). Kummakivi on yksi Saimaa geopark -projektin kohteista.

 

–In English:

Glacial erratic

You ever wonder
fallen from the icy arms,
where is home?

Glacial erratics are pieces of rocks, which have been moved from the original bedrock by glacial ice and then moved to the current place either by glacier or icebergs. Rock type of glacial erratic can be different to the current bedrock below it (good example of this are rapakivigranite boulders that can be found from the capital area in Finland). The name comes from latin word errare, to wander.

*This poem is a translation from haiku written originally in Finnish. I tried to capture the “spirit” of haiku as best as I could, even though this doesn’t fill all the traditional qualities of haiku.

Read all  science haikus published in the blog. 

The picture shows Kummakivi glacial erratic from Ruokolahti, Finland (writer of the blog as a scale, photo: Jussi Heinonen). Kummakivi (“strange rock”) is one attraction of Saimaa geopark project.

Tiedehaiku: jää // Sciku: ice

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jää

Vedestä kide.
Epäilijät kysyvät:
mineraaliko?

 

Kyllä, jää on mineraali. Ja taivaalta putoavat lumihiutaleet. Jää taisteli voittoon syyskuussa Twitterissä käynnissä olleessa Mineral cup -kilpailussa, jossa äänestettiin vuoden parasta mineraalia kolmatta kertaa. Jos kaipaat runoa pidemmän taustoituksen lumihiutaleiden geologiaan, lue aikaisempi julkaisu siitä, miten lumihiutaleet muodostuvat.

*Aivan kaikkia perinteisen haikun tunnusmerkkejä runo ei täytä, mutta haikun henki kiteytyy tässä tapauksessa 5-, 7- ja 5-tavuisiin säkeisiin. Haikusta runomuotona voit lukea lisää Tieteen termipankista.

Lue kaikki blogissa julkaistut tiedehaikut.

–In English:

Ice

Crystal from water.
Suspicious ones ask:
this, a mineral?

 

Yes, ice indeed is a mineral! In September, ice was selected as the best mineral of the year in Mineral Cup competition. If you want to know more about science of ice, start for example from this article in the EGU blog.
*This poem is a translation from haiku written originally in Finnish. I tried to capture the “spirit” of haiku as best as I could, eventhough this doesn’t fill all the traditional qualities of haiku.

Read all  science haikus published in the blog. 

Otsikkokuva/Cover picture: Pixabay

Tiederunokynä sauhuamaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(See English summary below)

Kuinka taivuttaa tiede runoksi? Sitä on pohdittu tällä viikolla käynnissä olevan Euroopan Geotieteiden Yhdistyksen (European Geosciences Union, EGU) vuosikokouksen yhteydessä. Keväisin järjestettävä vuosikokous kerää vuosittain tuhansia geotieteilijöitä Wieniin. Osanottajien ja esitelmien kirjo on laaja. Viime vuonna kokoukseen osallistui 11 837 tutkijaa yli sadasta eri maasta. Tänä vuonna EGU:n vuosikokouksessa on sivuttu tieteen ja taiteen rajapintaa ainakin kolmessa eri sessiossa: 1) Rhyme your research I: Composition, 2) Rhyme your research II: Performance, ja 3) Earth Sciences and Art: a fruitful co-operation for the benefit of the planet and its inhabitants.

En ole itse osallistujana EGU:ssa, vaan olen joutunut tyytymään Twitter-virran antiin kokouksen seuraamisen suhteen. (Jos twiitin kuva ei näy, klikkaa pic.twitter.com -linkkiä)

Tieteen yhdistäminen runouteen ja taiteeseen ei ole uusi keksintö. Esimerkiksi tiederunouden juuret ulottuvat 1700-luvulle. Nykyaikaisia esimerkkejä tieteen ja taiteen rajapinnasta ja sen  käytöstä yleisön saavuttamiseen löytyy useita. Mirjam Glessmer kirjoittaa EGU:n sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan taiteen olevan yksi keino opettaa tiedettä ja vangita yleisön mielenkiinto, sekä katsoa omaa aihettaan uudesta näkökulmasta. SciFest Poetry Jam ja Event Horizon ovat muutama maailman monista tiederunokilpailuista. Oman taideteoksensa sai alkuvuodesta lähettää NASA:n kampanjaan, jossa etsittiin teoksia avaruuteen lähetettäväksi tulevaisuudessa laukaistavan OSIRIS-REx-luotaimen mukana. Gregory C. Johnson tiivisti IPCC:n tuhansia sivuja paksun ilmastoraportin yhdeksääntoista kuvitettuun haiku-runoon.

Suomenkielisiä tiederunoja varmasti löytyy, vaikka nettihakuna “tiederuno” tuottaa harmillisen niukan tuloksen. Tästä syystä blogitekstiä kuvittaa kaksi kirjoittamaani geologiaa sivuavaa runoa. Kuvat on napsittu vihkon taustasivuilta, johon kirjoitin runojen lisäksi muistiinpanoja lukiessani magmapetrologian tenttiin keväällä 2011. Ne ovat raakaversioista, joten pienistä kirjoitustöppäyksistä ei kannata välittää. Näitä runoja ei ole alunperin myöskään kirjoitettu tiedeviestintää ajatellen.

Tiederuno on englanninkielisten esimerkkien perusteella erinomainen tapa kiteyttää omaa tutkimustaan ja tieteenalaa laajalle yleisölle. Monien hienojen esimerkkien lukemisen jälkeen yritän runoilla jotain myös väitöstutkimukseeni liittyen, pysykää kuulolla! Sillä välin geologisista runoista kiinnostuneiden kannattaa kurkata tämän linkin taakse. GeoSphere-blogista löytyy useita eri kirjoittajien geologisia runoja englanniksi.

Plutonien tilaongelmia – ajatuksia sohvakalustoista ja riittämättömistä neliöistä
plut-tilaongelma.jpg

Löytyykö sinun pöytälaatikostasi tiederuno? Jos ei, niin kannattaa kokeilla taipuisiko tutkimuksesi tai mielenkiinnon kohteesi sellaiseksi. Mikäli tiedät, että suomenkielistä tiederunoutta on jossakin julkaistu, otan mielelläni vinkit vastaan.

I was following twitter feed from science poetry session at EGU2016. Science poetry seems a great way to tell about your science and field of study to other people. I noticed that google does not give any hits for science poems written by scientists in Finnish. Therefore I decided to publish two science poems that I wrote in 2011 when I was studying to igneous petrology exam. The first one is “Love poem: diapire” and the other is related to the space problems of plutonic intrusions. There are a lot of great and inspirational examples of science poems in English, so I really want to try write something about my thesis research in the future! Thanks for Hazel Gibson for tweeting!