Kaikkien aikojen luetuimmat jutut

kakku_PixabayLaura21de.jpg

Viisi vuotta sitten Vihreäkiven arvoitus -blogissa julkaistiin ensimmäinen blogiteksti. Jouluvalot syttyivät mikroskooppiin -artikkelissa säihkyivät kirkkaan väriset oliviinikiteet.

Tässä blogin kaikkien aikojen viisi luetuinta artikkelia. Neljän aiheena on ollut pääkaupunkiseudun retkikohteet ja yksi antaa eväät kokeelliseen keittiögeologiaan. Liekö suosituimpien juttujen menestyksen salaisuutena toiminnallisuus?

geoidi 5

5. Kasvata oma kideontelo!

Jos olet aina halunnut kokeilla suolakiteiden kasvattamista, lue tämä juttu! Alun perin teksti julkaistiin pääsiäisen aikaan, mutta suolakiteiden kasvattaminen on oivallista puuhaa vaikkapa joululomalle. Kasvata lumihankien kanssa kilpaa säihkyviä kiteitä! Tieteen termipankista voit lukea siitä, mikä on kiteen määritelmä.

roihuvuorikirnut.jpg

4. Roihuvuoressa hiidenkirnujen ja muinaisen supertulivuoren jäljillä!

Hiidenkirnujen luokse johdattava neulegraffitia ei taida enää olla olemassa, mutta Roihuvuoren kohteet ovat lähigeologiaa parhaimmillaan! Hiidenkirnut ja rapakivinen siirtolohkare ovat toisistaan melko helppokulkuisen kävelymatkan päässä.

JK_ran4

3. Pirunpelto Jakomäessä – muinaista aaltojen kohinaa

Jakomäen huipulla sijaitseva pirunpelto, eli noin 10 000 vuotta sitten syntynyt muinaisranta, on upea!

painolastikivimustikkamaa.jpg

2. Mustikkamaalta löytyy palasia vieraista maista

Mustikkamaan rannoilta, Korkeasaaren kupeesta, löytyy muistoja 1600- ja 1700-luvuilta, jolloin Suomeen purjehtivat laivat vaihtoivat painolastimaan tervaan ja puuhun.

Uutela3

1. Tulivuoriseikkailulla Vuosaaressa

Ensimmäinen Vuosaaren geologisia kohteita käsittelevä julkaisu on blogin kaikkien aikojen luetuin juttu! Toivottavasti tämä artikkeli on antanut lukijoilleen uudenlaista vinkkiä kivien ja kallioiden tutkimiseen Vuosaaressa ja myös muualla.

 

Oletko lukenut nämä artikkelit, mitä pidit? Mikä on suosikkijuttusi näistä tai muista blogissa julkaistuista?

 

Otsikkokuva: Pixabay/Laura21de

 

 

Kivibongausta Uutelassa, Helsingissä

Uutelan Skatanniemi on hyvä paikka kiviretkelle. Skatanniemen kärjestä löytyy mielenkiintoisia kalliopaljastumia ja niemen itäpuolen rannalta löytyy useita erilaisia kivilajilohkareita.

kärki
Lähes 1,9 miljardin vuoden takaiseen tulivuoritoimintaan liittyy Skatanniemen tummanharmaa kivi.

Skatanniemen kärki koostuu pääosin tummasta kivestä, jota halkoo vaaleanpunaiset raidat. Tumma kivi on syntynyt alunperin noin 1,9 miljardia vuotta sitten saarikaarityypin tulivuoritoimintaan liittyen. Kallioperäkartan mukaan kivi on luokiteltu vulkaniitiksi, mutta itse kivessä ei kuitenkaan ole näkyvissä selkeästi vulkaniiteille ominaisia piirteitä. Tämä niemenkärkeä muodostava tumma kivi ei välttämättä ole päässyt purkautumaan aivan maanpinnalle asti, vaan kiteytynyt niin kutsuksi puolipinnalliseksi kiveksi maankuoren sisään. Joka tapauksessa ylläolevan tumman kiven syntytarina liittyy muinaiseen tulivuoritoimintaan.

Tulivuoritoimintaan liittyvän kiven synnyn jälkeen siihen on tunkeutunut graniittisia juonia, jotka ovat paikoitellen katkeilleet linssimäisiksi osueiksi kallioperän puristuksessa. Juonet liittyvät todennäköisesti Svekofenniseen poimuvuoriston syntyyn noin 1,9-1,8 miljardia vuotta sitten. Tällöin vulkaaniset saarikaaret törmäilivät toisiinsa ja vanhempaan mantereeseen, muodostaen hiljalleen nykyistä Himalajaa muistuttavan poimuvuoriston. Maankuoren paksuuntuessa poimuvuoriston juuriosia muodostavat kivet lämpenivät, uudelleen muokkaantuivat ja alkoivat osittain sulaa.

 

Kaksi graniittia, kaksi eri syntytarinaa

kiviserkut

Skatanniemen itäpuolen rannoilta voi löytää myös kiviserkukset vierekkäin, Ikäeroa näillä tyypeillä on noin 200 miljoonaa vuotta. Graniiteista nuorempi, vasemmalla oleva isompi rapakivigraniittilohkare on kiteytynyt muinaisen supertulivuoren uumenissa noin 1,6 miljardia vuotta sitten, paljastunut vuoren uumenista eroosion myötä ja kuljetettu nykyiselle paikalle jääkauden toimesta. Oikealla puolella oleva graniittinen kivi on syntynyt aiemmin mainitun Svekofennisen vuorijononmuodostuksen aikana.

Rapakivigraniitin wiborgiittimuoto on helposti tunnistettavissa ja erotettavissa muista graniiteista sille ominaisten maasälpäovoidien perusteella. Rapakivigraniitti on seikkaillut blogissa useasti: Sipoosta löytyy erikoisesti rapautunut rapakivilohkare, Roihuvuoresta iso siirtolohkare ja kannattaa myös lukea siitä millaista rapakivien tutkimus Brasilian sademetsissä on. Espoosta löytyy varsin valtava rapakivilohkare.

moroutuminen
Rapakivigraniitin rapautumispintaa.
ovoidit_uutela
Rapakivigraniitin wiborgiittimuodolle ominaisia pyöreitä maasälpäovoideja.

 

Muistoja muinaisista tulivuorista

Samaiselta rannalta graniittiserkkujen seurasta löytyy useita mustia lohkareita, joissa on havaittavissa yksittäisiä isompia kiteitä, jotka kimmeltävät auringossa. Tämä kivi on syntynyt kun magmasäiliön kivisulasta kiteytyneet raskaammat kiteet ovat laskeutuneet magmasäiliön pohjalle. Tällaisia kiviä kutsutaan kumulaateiksi. Kivi liittyy todennäköisesti samaan tulivuoritoimintaan kuin aiemmin mainittu Skatanniemen kärjen tumma kallioalue, sekä Vuosaaren vulkaaniset kerrostumat ja tyynylaavat.

kumulaatti
Kumulaatti.

Skatanniemestä löytyy myös tulivuoren purkauksen kerrostamaa materiaalia. Itäpuolen kalliopaljastumassa on selkeästi näkyvissä erilaisia kerroksia. Kallion keskivaiheilla kulkee kidetuffikerros, joka on syntynyt tulivuoren räjähdyspurkauksessa materiaalin kerrostuessa tulivuoren rinteelle. Kun kerrosta seuraa kalliopaljastuman halki huomaa sen taipuvan poimulle, joka viittaa taas tulivuoritoiminnan jälkeiseen vuorijonon rytinään.

kidetuffi-uutela-poimutus
Poimuttunutta tulivuorisyntyistä kiveä, eli vulkaniittia. Keltaisilla katkoviivoilla on rajattu kidetuffikerros. Vaaleat kohdat oikeassa yläkulmassa ovat samankaltaista graniittista sulaa kuin Skatanniemen kärjen kallioissa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lähikuva kidetuffikerroksesta. Huomaa kerroksen poimuttuminen.

Oletko vieraillut Uutelan tai Vuosaaren geologisilla kohteilla? Löysitkö näitä kiviä?

Blogissa on jo aikaisemmin seikkailtu Vuosaaren tulivuorten jäljillä, lue kirjoitus täältä. Maisemakuvien perässä kannattaa suunnata Vaellusjutut-blogiin, jossa myös juttuja Vuosaareen liittyen. Blogin Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä pääkaupunkiseudun retkikohteita metrolinjan varrelta ja hieman sen ulkopuolelta. Suosittelen myös käymään Geologia.fi -sivuilla, jossa on julkaistu videon Etelä-Suomen kallioperän kehityksestä (kesto noin puoli tuntia).

Muokattu 11.9.: tarkennettu Svekofennisen orogenian ikää.

Tulivuoriseikkailulla Vuosaaressa

Reilun kahden kilometrin päässä Vuosaaren metroasemalta, Uutelassa, voi ihailla merkkejä Suomen muinaisista tulivuorista. Kävelymatka kannattaa, sillä rantakallioilla aikakone hyppää lähes 1 900 miljoonan vuoden päähän jolloin kivettyneen kallion paikalla puhisi vulkaaninen saarikaari. Uutelan rantakallioiden raidat ovat muodostuneet tulivuoresta purkautuneen materiaalin kerrostuessa. Kerrosten värivaihtelu kertoo kerrostuneen aineksen koostumuksen ja raekoon vaihtelusta.

Uutela
Uutelan rantakallioiden vulkaanisia kerrostumia. Mittakaavana oleva linssinsuojus on halkaisijaltaan n. 5 cm.

Tulivuorista koostuvat saarikaaret törmäsivät syntynsä jälkeen nykyistä Itä- ja Pohjois-Suomea muodostavaan vanhempaan mantereeseen. Tämän seurauksena Etelä- ja Keski-Suomea kohosi peittämään arviolta nykyisen Himalajan laajuinen vuoristo, noin 1800 miljoonaa vuotta sitten. Tässä rytäkässä tulivuoriperäiset kivet, sekä saarien ympärille kerrostuneet sedimentit joutuivat syvemmälle maankuoren sisään joka aiheutti niiden uudelleen muokkaantumista. Mikäli kiviaines ei myllerryksessä lämpene kovin nopeasti, se käyttäytyy hauraasti lohkeillen ja siirrostuen. Lämpötilan noustessa kivi muuttuu kuin muovailuvahaksi. Uutelan kallioissa voi nähdä, miten kiviaines aikoinaan reagoi lämpötilan ja paineen kasvaessa. Vulkaanisten kerrostumien eteläpuolella kallioissa on merkkejä kerrosten poimuttumisesta kun kiveen on kohdistunut puristusta vuorijonomuodostuksessa.

Uutela3
Kivi on vuorijonontörmäyksessä joutunut syvemmälle maankuoreen ja siihen on kohdistunut puristusta jonka tuloksena kerrokset ovat nyt paikoin poimuttuneet. Mittakaavana olevan kameran linssinsuojuksen halkaisija on n. 5 cm.

Vuosaaren alueen historia on tallennettu myös kadunnimistöön ja läheltä Vuosaaren metroasemaa löytyy geologisesti nimetty Tyynylaavantie. Tyynylaava on laavaa, joka purkautuu vedenpinnan alapuolelle. Laavan pintaosa jähmettyy nopeasti veden vaikutuksesta jolloin laavasta muodostuu tyynymäisiä muodostumia. Myös Vuosaaren alueella on mahdollista nähdä poikkileikkaus hyvin säilyneestä muinaisesta tyynylaavasta.

Tyynylaava1
Nämä tyynylaavat on kuvattu Niinisaarentien läheisyydestä voimalinjojen alta. Yksittäiset tyynyt ovat hyvin näkyvissä poikkileikkauksen ansiosta. Mittakaavana oleva linssinsuojus on halkaisijaltaan n. 5 cm.

Miten löytää Uutelan kerrostumat? Vulkaniittikerrostumat löytyvät Uutelasta Nuottaniemen pohjoispuolelta. Rannalle pitää kävellä pienen matkaa pientä polkua pitkin, joten se voi olla hankalasti saavutettavissa esimerkiksi rattaiden kanssa. Vuosaaren metroasemalta paikalle on matkaa noin 2 km.

Miten löytää tyynylaavat? Tyynylaavat löytyvät Niinisaarentien läheltä olevilta voimalinjojen alla olevilta kalliopaljastumilta. Paljastumat ovat melko lähellä tietä, mutta aivan paljastumille ei esimerkiksi rattaiden kanssa pääse. Vuosaaren metroasemalta paikalle on matkaa noin 2,5 km.

Päivitys 14.4.2019: Tyynylaavapaljastumien päälle on kasvanut sittemmin jonkin verran jäkälää ja sammalta ja aivan ylempänä olevan kuvan kaltaisia paljastumia voi olla haastava löytää. Tyynyrakenteita löytyy kyllä kallioista sieltä täältä. Mikäli tyynylaavarakenteet kiinnostavat, etkä löytänyt niitä Vuosaaresta, voi niitä olla helpompi bongata Harakan saaren rantakallioista.

Metromatka menneisyyteen –sarja esittelee geologiaan liittyviä retkikohteita metrolinjan varrelta (ja hieman sen ulkopuolelta). Kohteet täydentyvät kevään ja kesän edetessä! 

 

Katso myös Geologia.fi -sivuilla julkaistut tekstit Etelä-Suomen kallioperän kehityksestä ja siitä, miksi Lounais-Suomessa on saaristo (päivitys 14.4.2019: videota ei löydy enää Geologia.fi-sivustolta) video Etelä-Suomen kallioperän kehityksestä (kesto noin puoli tuntia). Tyynylaavaa on esiintynyt blogissa aiemmin täällä. Uutelassa kulkee myös luontopolku, esite löytyy täältä.