Löllingiitistä eskolaiittiin – mineraalien nimien alkulähteillä

tsaoriitti

Kvartsi, väyryneniitti, rodoniitti, muskoviitti, plagioklaasi, minnesotaiitti, fuksiitti, aragoniitti… Nykyään maapallolta ja maapallon ulkopuolisilta kappaleilta tunnettu mineraalilista on pitkä ja monimuotoinen.  Erilaisia mineraaleja on tuhansia.  Mineraalien määrittelystä ja uusien mineraalien hyväksymisestä vastaavan Kansainvälisen mineralogisen seuran (engl. International Mineralogical Association, IMA) maaliskuun tiedotteen mukaan tunnistettuja mineraaleja on nyt tarkalleen 5467 kappaletta.

 

Mineraalit ovat kivikunnan lajeja

Mineraalin tarkan määritelmän mukaisesti mineraali on Tieteen termipankista lainattuna: ”luonnossa esiintyvä, epäorgaanisesti ja geologisten prosessien kautta syntynyt kiteinen aine, jolla on tietty (määrätty, mutta ei vakio) kemiallinen koostumus ja kiderakenne”. Kivilajit ovat mineraalien seoksia koostuen yleensä useasta eri mineraalista. Mineraalit ovat kivikunnan lajeja, samalla tavalla kuin esimerkiksi koirat ja kissat ovat eläinkunnan lajeja.

Uusien mineraalien tunnistamiseen ja nimeämiseen on nykyään yksityiskohtaiset ohjeet ja virallisen nimen uudelle mineraalille myöntää IMA, joka perustettiin vuonna 1958.  Vuotta myöhemmin seura perusti erikseen työryhmän (The Commission on New Minerals and Mineral Names) uusille mineraaleille ja mineraalien nimille, joiden kautta kaikki uudet mineraaliehdotukset menevät nykyään ennen niiden julkaisemista. Tätä ennen mineraalien nimeäminen oli melko vapaamuotoista ja sama mineraali saattoi saada myös usean eri nimen, jos se esimerkiksi kuvattiin eri tutkijoiden toimesta tai mineraalista löytyi hieman eri näköinen muoto.

Mineraaleja (ja kiviä) on nimetty jo antiikin aikana ja usein mineraalien ja kivien nimen päätteenä oleva -liitti tai -iitti tulee kreikan sanasta lithos, joka tarkoittaa kiveä.

 

Kuka saa nimetä mineraalin ja kenen mukaan?

Uuden mineraalinimen ehdotus on alkuperäisen mineraalin kuvauksen tehneen tutkijan/tutkijoiden vastuulla, mutta uudet nimet hyväksytään IMA:n alla toimivan työryhmän puolesta.

Mineraalin nimi annetaan usein mineraalin löytöpaikan, tieteen kannalta merkittävän henkilön tai mineraalille erityisen piirteen mukaan. Lisäksi mineraali voi saada nimen löytäjänsä mukaan siinä tapauksessa, että löytäjä ei ole mineraalin kuvauksen tehnyt henkilö (mineraalia ei voi siis nimetä itsensä mukaan). Mineraaleja voi nimetä elävän henkilön mukaan, jos kyseinen henkilö antaa tähän suostumuksensa. Tiettävästi ensimmäinen henkilön mukaan nimetty mineraali, on vuonna 1788 nimensä saanut prehniitti.

Otsikossa vilahtava löllingiitti (FeAs2) on saanut nimensä itävaltalaisen Löllingen kaupungin mukaan, josta mineraali on ensimmäisen kerran kuvattu vuonna 1845. Alkujaan Outokummusta kuvattu eskolaiitti (Cr2O3) on saanut nimensä suomalaisen geologin Pentti Eskolan mukaan. Väyryneniitti on saanut nimensä geologian ja mineralogian prosessorin Heikki Väyrysen (1888–1956) mukaan.

Mineraaleja on nimetty myös taru- ja jumalolentojen mukaan. Suomalainen muinainen metsänjumala Tapio, on jättänyt nimensä mineraalien maailmaan, kun ensimmäisenä Suomesta kuvattu Fe-Mn-Ta-Nb-oksidi sai nimekseen tapioliitti vuonna 1863. (Vastausta siihen kuinka A.E. Nordenshiöld päätyi juuri tähän nimeen en vielä löytänyt, jos tiedät vastaukset niin ota yhteyttä!)

 

Maapallon yleisin mineraali sai nimensä vasta vuonna 2014

Osa maapallon kuorta muodostavista mineraaleista ovat hyvin yleisiä (esimerkiksi kvartsi) tai hyvin harvinaisia löytyen ainoastaan yhdestä tai muutamasta paikkaa maapalloa. Esimerkiksi tšaoriitti-mineraalia on löydetty vain yhdestä paikkaa maapallolta.

Mineraali voi olla myös koko maapallon mittakaavassa yleinen, mutta hankalasti saavutettavissa. Vuoden 2014 lopulla uutisointiin maapallon yleisimmän mineraalin, bridgmaniitin, saaneen vihdoin nimen. Tätä mineraalia esiintyy maapallon vaipan sisuksissa yli 660 kilometrin syvyydellä ja se muodostaa 38 prosenttia maapallon koko tilavuudesta. Mineraalin nimeen johtava määritys tehtiin meteoriitista peräisin olevasta näytteestä. Bridgmaniitti on nimetty fyysikko Percy Bridgmanin mukaan.

kvartsikiteet
Omamuotoisia kvartsikiteitä. Kvartsi-nimen historia ulottuu keskiaikaan, mahdollisesti vielä kauemmaksi. Lue lisää kvartsin eri muodoista toisesta blogikirjoituksesta.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan Martti Lehtisen kirjoituksen: Mistä mineraalien nimet ovat peräisin. Ylen julkaisemassa ”Jokaisen kiven nimeen liittyy tarina” artikkelissa keskustellaan myös mineraalien lisäksi kivilajien nimistä. Kivilajien nimeämisestä kiinnostuneille: aiemmin blogissa on julkaistu kirjoitus “Charnockiitti – kivilaji, joka kuvattiin hautakivestä“.

Artikkelin yhteydessä olevat kuvat ovat blogin aiemmissa julkaisuissa esiintyneitä ottamiani kuvia ja ne on otettu Luonnontieteellisen keskusmuseon geologisissa kokoelmissa. Otsikkokuvan violetti mineraali on tšaoriittia, joka on nimetty Tšara-joen mukaan.

 

Lähteet ja lisätietoa:

Hytönen, K. 1999. Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus. Erillisjulkaisu. 399 s.

Lehtinen, M. 2012. Mistä mineraalien nimet ovat peräisin. LUMA-keskus Suomi. Sivu tarkistettu 9.4.2019.

Nickel, E.H. & Grice, J. 1998. The IMA Commission on new minerals and mineral names: Procesdures and guidelines on mineral nomenclature, 1998. The Canadian Mineralogist, vol 36.

Tieteen termipankki 9.4.2019: Geologia:mineraali.

Tschauner, O. ym. 2014. Discovery of bridgmanite, the most abundant mineral in Earth, in a shocked meteorite. Science,vol. 346, 1100–1102.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s