Sedimenttikivien huumaa Point Reyesillä, Kaliforniassa // Sedimentary rock happiness at Point Reyes, California

(English summary at the end, see also the figure captions!)

Point Reyesin niemimaan kärki sijaitsee noin 90 kilometriä San Fransiscosta pohjoiseen. Alueelle kuljettaessa on mahdollista hypätä mannerlaatalla toiselle, sillä lähellä kulkee San Andreaksen siirrosvyöhyke. Point Reyesin alue kuuluu Tyynenmeren laattaan ja siirroslinjan itäpuoli on osa Pohjois-Amerikan laattaa. Laattojen siirrosraja näkyy kartalla painaumana esimerkiksi Tomales-lahden ja Bolinas-laguunin kohdalla.

Kartta_PR
Karttapohja: NASA

Point Reyesin kärki on erinomainen paikka tutustua geologiaan ja ihailla maisemia. Niemimaan kärjessä paljastuneena olevat kivet ovat pääosin sedimenttikiviä. Ne syntyivät, kun vanhemmat kivet rapautuivat irralliseksi sedimentiksi. Tämä sedimenttiaines uudelleen kerrostui ja lopulta kivettyi sedimenttikiveksi. Point Reyesin sedimenttikivikerroksista löytyy niin hiekkakiveä, konglomeraattia, kuin hyvin hienorakeisia savikivikerroksia. Konglomeraatti on sedimenttikivi, joka sisältää hienorakeisen väliaineksen, sekä isompia pyöristyneitä kivilajikappaleita. Nämä sedimenttikivet kerrostuivat alunperin merenpohjaan noin 50 miljoonaa vuotta sitten.

Hienoja geologisia yksityiskohtia, jotka kannattaa paikalta bongata ovat kallioseinämästä löytyvät painauma- ja liekkirakenteet, turbidiittivyöryille ominainen raekoon vaihtelu ja tafonirapautuminen.

Painauma- ja liekkirakenteet syntyvät sedimenttiin sen kerrostumisen jälkeen, mutta ennen sedimenttiaineksen kivettymistä. Alla olevassa kuvassa on näkyvissä tumma, hyvin hienorakeinen raita, sekä sen ylä- ja alapuolella vaaleanruskeat hiekkaiset raidat. Tumman kerroksen yläreuna on aaltoileva ja mittakaavan alla on näkyvissä vaalean hiekkakiven ja tumman savikerroksen aaltomainen rajapinta ja se kuinka tumma aines paikoitellen tunkeutuu yläpuoliseen kerrokseen kapeina ulokkeina. Rakenne on syntynyt sedimenttikerroksiin, jotka olivat alunperin vaakasuoria ja suorareunaisia. Tällainen rakenne voi syntyä esimerkiksi maanjäristyksen tai voimakkaiden aaltojen tärisyttäessä vedellä kyllästettyä sedimenttipatjaa. Sedimenttipatjaan kohdistunut tärinä saa raskaamman hiekkaisen aineksen uppoamaan alla olevaan hienojakoiseen saveen.

Liekkirakenteita. // Load cast and flame structures.
Painauma- ja liekkirakenteita. // Load cast and flame structures.

Turbidiittivyöryt ovat meressä tapahtuvia sedimenttiaineksen massavyöryjä. Massavyöryissä runsas määrä vaihtelevaa sedimenttiainesta vierii merenalaista rinnettä pitkin alaspäin. Kerrostuessaan sedimenttiaines lajittuu painon mukaan, jolloin isot ja raskaammat kappaleet kerrostuvat ensin ja hienojakoisempi aines laskeutuu tämän jälkeen. Näin syntyy turbidiittivyöryille ominainen raekoon hienoneminen, joka näkyy myös alla olevassa kuvassa. Kuvan alaosassa erottuu runsas määrä isoja, pyöreitä kivilajikappaleita, joiden määrä ja koko pienenee kuvan yläosaan mentäessä ja hienorakeisen aineksen osuus kasvaa.

Raekoonvaihtelua Point Reyesin konglomeraatissa. // Variation in the grains size of the Point Reyes conglomerate.

 

Tafonirapautuminen, eli hunajakennomainen rakenne, on helppo löytää Point Reyesin kivistä. Tafonirapautumisen lopputuloksena kiveen syntyy jännittävän näköisiä onkaloita. Yhdeksi syyksi erikoisen rapautumisen taustalle on esitetty kivelle pirskoutuneen suolaisen meriveden kuluttava vaikutus.

Tafoni- eli hunajakennorapautumista. // Honeycomb weathering.
Tafoni- eli hunajakennorapautumista. // Honeycomb weathering.

Kivien lisäksi kannattaa tutustua myös niemimaan kärjessä olevaan majakkaan. Askelmia riittää, mutta visiitti on askelmien arvoinen! Majakka täytti tämän vuoden joulukuussa 145 vuotta! Point Reyes on yksi sumuisimmista ja tuulisimmista Tyynenmeren alueista ja niemimaan edustalle on haaksirikkoutunut historian saatossa yli 70 laivaa.

Tie majakalle. // Way to the lighthouse.
Tie majakalle. // Way to the lighthouse.
Majakan sisällä. // Inside the ligthouse.
Majakan sisällä. // Inside the lighthouse.

Teksti perustuu pääosin luonnonpuistosta saatuun tietoon. Ajantasaiset tiedot esimerkiksi aukioloajoista ja puiston tiedotuksista kannattaa tarkistaa puiston kotisivuilta! Mikäli haluat matkustaa alueelle virtuaalisesti, suosittelen vierailemaan paikassa Google Maps:n Street View-palvelun kautta.

Jouluaattoon asti blogissa julkaistaan jokaisena päivänä geologiaan enemmän tai vähemmän liittyvä juttu tai kuva. Kaikki joulukalenteri-päivitykset löydät tämän linkin takaa.

Point Reyes peninsula is situated ca. 90 km from San Fransisco to the North. The western tip of the peninsula is a magnificent place to see some sedimentary rocks and enjoy the view! During the trip around the peninsula one can also hop from a lithospheric plate to another, because the western tip is part of the Pacific plate and the eastern part of the peninsula belongs to the North American plate. At the tip of the peninsula one can see a variety of sedimentary rocks. The sedimentary material of these rocks deposited ca. 50 millions of years ago into the bottom of the sea. Very nice geological details are load cast and flame structures, grain size variation of the conglomerate rocks, and honeycomb weathering.  In addition to the amazing rocks, visiting the lighthouse is worth of all the steps. Lighthouse turned 145 years this December! The detailed and up-to-date information for example about operating hours and park alerts can be checked from the home page of the National park! If you want to take a virtual trip to the place, Google Maps Street View offers quite nice glimpse even to the rocks!

Advertisements

Pinnacles – kahtia jaettu tulivuori // volcano that was split in half

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(English summary at the end, see also the figure captions!)

Pinnaclesin luonnonpuisto (Pinnacles National Park) sijaitsee Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Se on kohtuullisen ajomatkan päässä esimerkiksi Santa Cruzista ja Montereysta. Puisto koostuu pääosin tulivuoriperäisestä alueesta. Tai, itseasiassa noin puolikkaasta sellaisesta!

Pinnaclesin tarina ulottuu noin 60 miljoonan vuoden päähän, kun silloinen Farallonin litosfäärilaatta alkoi subduktoitumaan, eli alityöntymään, Pohjois-Amerikan litosfäärilaatan alle. Alityöntövyöhykkeen päälle syntyi tulivuoritoimintaa ja nykyinen Pinnacles muodostui n. 23 miljoonaa vuotta sitten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Pinnacles tarjoaa mahtavia maisemia! // Pinnacles offers great views!

Pinnaclesin tarinan jännin osa sijottuu kuitenkin sen aktiivisuuden jälkeiseen aikaan. Ajan saatossa Farallonin laatan keskiosa työntyi miltei kokonaan Pohjois-Amerikan laatan alle ja laatasta on nykyään jäljellä viisi pientä laattaa: Juan de Fuca, Explorer, Gorda, Cocos ja Nazca. Farallonin laatan takana seurannut Tyynenmeren laatta ajelehti Pohjois-Amerikan laatan kylkeen ja syntyi nykyinen sivuttaissiirros. Syntynyt siirros nappasi osan Pohjois-Amerikan laatasta mukaansa ja halkaisi aikaisempien laattojen törmäysvyöhykkeeseen syntyneen Pinnaclesin vulkaanisen alueen kahtia. Pinnaclesin luonnonpuisto sijaitsee Tyynenmeren laattaan kuuluvalla puoliskolla ja sen toinen puoli, Neenach, sijaitsee tällä hetkellä noin 315 km päässä etelässä lähellä Los Angelesia. Vulkaanisen alueen puolikkaat matkustavat noin 1,5 cm vauhdilla joka vuosi yhä etäämmäksi toisistaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lähikuva ryoliittisesta breksiasta jossa kappale flow-banded ryoliittia. // Close-up of rhyolitic breccia with a piece of flow-banded rhyolite.

Pinnaclesin luonnonpuistossa kulkee useampia vaellusreittejä joiden varrella näkee pääosin hieman vaaleanpunaiseen taittavia tulivuoriperäisiä kiviä. Alkuperäiset vulkaaniset kerrostumat ovat rapautuneet useiksi erillisiksi huipuiksi, joista osa on suosittuja kiipeilijöiden keskuudessa.

Alueelta löytyy myös kaksi talus-luolaa, jotka ovat syntyneet kallioperän halkeamiin tippuvien ja jumiin jääneiden isojen lohkareiden alle. Runsaiden sateiden ja vedellä täyttymisen vuoksi toinen luolista oli oman vierailuni aikaan jouluna 2014 suljettu yleisöltä, mutta Bear Gulch Cave-luolan läpi kävely oli varsin jännittävä kokemus ja lamppu on ehdoton asia pakata mukaan!

Suosittelen kohdetta maisemien ja mielenkiintoisen geologisen historian puolesta lämmöllä! Vaeltamisen kannalta puistossa vierailu on suositeltavaa syksystä kevääseen, sillä kesäaikaan lämpötila saattaa nousta reilusti yli 30 asteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ryoliittinen breksia on vaellusreitin varrella tuttu näky. Tämä oli myös suosittua kiipeilykalliota – omia sormiani kivisti kyllä ajatuskin tulivuoriperäisistä terävistä otteista. // Rhyolitic breccia was familiar sight along the hiking path. This is popular rock to climb, but just the thought of sharp volcanic grips was aching my own finger tips.

Geologisia yksityiskohtia

Pinnaclesin vanhinta osaa on graniittinen, n. 78–100 miljoonaa vuotta vanha, pohja jonka päälle tulivuoriperäiset kivet ovat purkautuneet. Alueen vulkaaniset kivet ovat pääosin koostumukseltaan ryoliittisia, mutta alueelta löytyy myös andesiittisia ja dasiittisia kiviä. Ryoliittisten kivien rakenne vaihtelee massiivisesta ryoliitista breksiaan. Myös nk. “flow-banded” ryoliittia, joka on syntynyt fraktioivan kiteytymisen ja differentiaation kautta kun eri koostumuksen omaavat kerrokset erottuvat toisistaan, löytyy useasta paikkaa. Alueen nuorimpia kivilajeja edustavat tulivuoritoiminnan jälkeen kerrostuneet savikivet ja fanglomeraatit, jotka ovat alluviaaliympäristöön kerrostuneita konglomeraatteja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kivien lisäksi löysin puistosta myös ISOJA käpyjä! // In addition to rocks, I found HUGE cones from the park!

Teksti perustuu luonnonpuistosta saatuun tietoon. Ajantasaiset tiedot esimerkiksi vaellusreiteistä ja luolista kannattaa tarkistaa puiston kotisivuilta!
Alla olevalla videolla lisää maisemia, eläimiä ja vaellusreittien tunnelmointia!

Pinnacles National Park is situated in California, within a driving distance for example from Monterey or Santa Cruz. The story of the Pinnacles volcanic complex stretches all the way to the 60 million years ago, when the Farallon plate of that time were subducting beneath the North American plate. The volcanic activity started on top of the subduction zone and the rocks forming the Pinnacles National Park erupted ca. 22–23 million years ago. After the Farallon plate was almost completely subducted, the Pacific plate drifted next to the North American plate and the plate boundary shifted from collisional to transform. In this occasion, the Pacific plate ground a piece of the North American plate to itself and the Pinnacles volcanic complex was split up in half. The other half, called Neenach, is situated ca. 315 km to the south, near Los Angeles. The halves are drifting more and more apart ca. 1.5 cm per year.

The Pinnacles National Park was certainly worth visiting. The views from the High Peaks over the volcanic complex and beyond were amazing and the geological history of the area is very interesting! During my visit in December the temperature was perfect for hiking. 

Geological details

The oldest rocks in the area are the granitic basement rocks with an age of 78–100 million years. The volcanic rocks erupted on top of the basement rocks are composed mainly of rhyolite, but also andesitic and dacitic rocks can be found. The texture of the rhyolite varies from massive to brecciated, and also so called flow-banded rhyolite can be found. It is formed by fractional crystallization and differentiation after the eruption.

The text is based on the information received from the National Park. The detailed and up-to-date information about hiking routes and park alerts can be checked from the home page of the National park!