Komatiitti on tulivuoriperäinen kivilaji jonka koostumus on hyvin magnesiumrikas. Se sisältää vähän piidioksidia ja sitä kutsutaan myös ultraemäksiseksi kivilajiksi. Komatiitteja on purkautunut erityisesti Maan nuoruudessa. Suurin osa komatiittisista kivistä syntyi arkeeisella ajalla yli 2,5 miljardia vuotta sitten. Nuorimmat komatiittiset laavat ovat iältään noin 88 miljoonaa vuotta1. Nykyään komatiitteja ei enää muodostu maapallolla, mutta miljoonia ja miljardeja vuotta sitten purkautuneet komatiitit ovat kuitenkin paikoin säilyneenä kallioperässämme.
Komatiittisissa kivissä voi usein nähdä pitkiä ja neulamaisia oliviinikiteitä muodostamassa tiheän verkoston. Tämä tekstuuri on syntynyt hyvin juoksevan kivisulan jähmettyessä nopeasti. Tekstuuri on komatiittisten laavapatjojen pintaosissa melko yleinen ja sille on olemassa erityinen termi: spinifex.
Edellä mainittu liittyy kasvimaailmaan siten, että komatiittien spinifex-tekstuuri on saanut nimensä muun muassa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kasvavan spinifex-ruohon mukaan. Spinifex-ruohojen nimi taas juontuu latinan sanaan spina, joka tarkoittaa piikkiä.
Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperää muodostavat paikoin kivet, jotka ovat olleet alun perin komatiitteja. Kivien synnyn jälkeen niissä olevat oliviinit ovat kuitenkin miltei kokonaan muuttuneet mineraaliksi nimeltä serpentiini. Mikäli kivi ei sen synnyn jälkeen muokkaannu kallioperän liikunnoissa, voivat alkuperäiset rakenteet säilyä kivessä siitä huolimatta, että mineraalisisältö muuttuu.
Näiltä kallioita voi nykyään tavata punakukkaisen kasvin nimeltä serpentiinipikkutervakko. Tämä kasvi on yksi harvoista kasvilajeista, jotka ovat sopeutuneet kasvamaan ultraemäksisten ja usein raskasmetallipitoisten kallioiden päällä. Tässä tapauksessa alla oleva kallio (tai tarkemmin kiveä muodostava mineraali) on antanut nimen sen päällä kasvavalle kasville! Serpentiinipikkutervakko on niin kutsuttu indikaattorikasvi, jota voidaan hyödyntää alla olevan kallioperän ja mahdollisten mineralisaatioiden kartoittamisessa. Tällaisia tiettyyn elinympäristöön sopeutuneita indikaattorikasveja on useita.
Ja mistä sitten komatiitti on saanut nimensä? Ensimmäinen komatiittinen laava kuvattiin Etelä-Afrikasta, Komati-joen kyljestä ja kivilaji sai nimensä löytöpaikan mukaan2.
Viitteet ja kuvalinkki:
1Arndt, N.T., Kerr. A.C., Tarney, J. 1997. Dynamic melting in plume heads: the formation of Gorgona komatiites and basalts. Earth and Planetary Science Letters 146; s. 289–301.
2Viljoen, M.J., Viljoen, R.P. 1969. The geology and geochemistry of the Lower Ultramafic Unit of the Omverwacht Group and a proposed new class of igneous rocks. In: Upper Mantle Project. Geological Society of South Africa, Special Publication 2, s. 55–85.
Spinifex-ruohon hedelmistö: Avenue, Spinifex (genus), Wikimedia commons
Kiitoksia Kirsi Larjamolle (Helsingin yliopiston geologian ja geokemian osasto) ohuthieen lainasta kuvan ottamista varten!
Päivitetty: 19.7.2022. Muutettu tekstissä kahdessa kohtaa spinifexiin viittaava rakenne-termi tekstuuriksi. Kyseessä on siis spinifex-tekstuuri (lue lisää Tieteen termipankista).
Vihreäkiven arvoitus 
3 thoughts on “Kivi- ja kasvimaailman välissä”